MikkoAhola

HS: Urho Kekkonen kannatti keskitysleirejä romaneille

Natsisaksan holokaustissa tapettiin arviolta 250 000 romania juutalaisten rinnalla. Tämä romanien kansanmurha usein unohdetaan natsien rikoksista kerrottaessa. Siksi tänään 24.2. Helsingin Sanomien julkaisema tieto siitä, että myös Urho Kekkonen oli hengessä mukana vaatimassa keskitysleirejä romaneille, oli hämmentävä.

HS Kimmo Oksanen:

-- Mut­ta mi­nul­le ai­na­kin oli uu­ti­nen, et­tä hän oli hen­ges­sä vah­vas­ti mu­ka­na, kun vii­me so­tien ai­koi­hin hank­keil­la oli kes­ki­tys­lei­re­jä ro­ma­neil­le.

Siir­to­väen huol­lon kes­kuk­sen tar­moa uh­ku­nut joh­ta­ja Kek­ko­nen kir­joit­ti Pek­ka Peit­si -ni­mi­mer­kil­lä Suo­men Ku­va­leh­des­sä, kuin­ka ro­ma­nit ovat ryh­mä työ­tä vie­rok­su­via, toi­met­to­mi­na kier­te­le­viä jouk­kioi­ta, jo­ka "muo­dos­taa räi­keän epä­soin­nun sii­nä työn ja pon­nis­tuk­sen soi­tos­sa, jo­ta maa on tul­vil­laan".

 

Helsingin Sanomien väitteet Kekkosen keskitysleirinäkemyksistä tuotiin esiin artikkelissa, jossa arvioitiin Romanien Ruotsi-Suomeen tulon 500-vuotispäivän kunniaksi julkaistun kokoomateoksen: Suo­men ro­ma­nien his­to­ria. Toim. Pa­nu Pul­ma. SKS. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Paavali Pohja

En ihan varma ole faktapohjista, mutta uskoakseni kyse kirjoituksesta joka löytyy pitempänä versiona vaikkapa täältä. (selaa sivua hieman alaspäin)

Oma mielipiteeni ettei nyt ihan keskitysleiristä ollut kyse, vaan enemmänkin työleiristä, millä oltaisiin "laiskempi" väki laitettu töitä tekemään.
Samaahan tarjotaan nykyäänkin kaikille "sossupummeille", sillä erotuksella että asunto pitää itsensä järjestää, eikä palkkaakaan makseta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Lienneekö tuo sitten se Pekka Peitsen kirjoitus? Tässä kohta työleireistä:

Esim. sellainen, että kaikki ne maan mustalaiset, joilla ei ole vakinaista ammattia ja asuinpaikkaa, koottaisiin työleireille, joilla heidät pantaisiin tekemään työtä omaksi hyväkseen. Työleirit olisi sijoitettava sitä silmälläpitäen, että myöhemmin voitaisiin mustalaisille niiden läheisyydestä varata yhtenäinen asuma-alue, jolla he saisivat itselleen asutustilat tai muun pysyväisen asuinpaikan. Tämä tietäisi mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua, josta olisi pysyvä hyöty tulevaisuudessakin. Kyllä meillä on maassa sen verran vapaata aluetta, että tällainen järjestely kävisi mahdolliseksi. Ajankohta mustalaisvaivan lopettamiseksi ei koskaan ole sopivampi kuin nyt.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/8226/T...

Susanna Kinnunen

Juu, Kekkonen oli hengessä mukana ja vähällä olikin ettei kaasuputkea rakennettu Zyklon-B:n tuomiseksi Suomeen suoraan Hitleriltä.

Tämän takia Suomessa jouduttiin käyttämää lapioita, kirveitä ja nuijia, ja ainoastaan ohut viiva erottaa Kekkosen Bazarambasta. Pitäisin perusteltuna, että tuomitsisimme omat sotarikollisemme ennen kuin alamme tuomitsemaan muita.

Tämä oli sit jotain satiiria.

Pentti Juhani Järvinen

Minulla oli sotien aikana, jälkeenkin, kokemus "mustalaisten käytöstä." Tein pikkupoikana leikimökin metsään lähellä Lahtea. Se muutettiin sitten - pienellä lavastuksella - vakoojan radioksi. Itse sain tietää, ettei mitään vakoojaa ollut, vaikka polisi ja armeija konepistooleineen juoksivat ympärillä - ennen vuoden 1941 Barbarossaa.

Kun vakoojaa tarvitiin, se oli lähellä asuva mustalais-Ville. Koomista jutussa oli, että sodan jälkeenkin hän oli yhä sitä, jopa 1973, kun Supo halusi diskreditoida omista syistään. Sitä johti SS-mies Arvo Pentti. Sen jälkeen "Ville" ilmestyi syytettynä raastuvaan, missä minun piti todistaa hänet "syylliseksi" murron yritykseen.

Kun en ollut miestä nähnyt, en edes poliisin pidättämien joukossa, en voinut sellaista todistaa, vaikka hän paikalla oli ollut. Kun sitten oli pakko häipyä suloisesta Suomesta, Ville seurasi yhä, kuten joukko muita "mustalaisia." Eli löysihän se Urkki, ainakin Urkin poliisi, "hyödyllistä työtä" myös "mustalaisille." Ainakin Villelle, joka muutti mukana ensin Ranskaan, sitten Tanskaan.

Olle Brand

Miksi Sinun piti todistaa Ville syylliseksi? Onko murron yritys muka rangaistava teko?

Pentti Juhani Järvinen

Mitä tekoon tulee:

Se oli ikkunan "särkeminen," minkä kuulin vuoteeseen yöllä, mitä en nähnyt. Näin ikkunaan noustuani kaksi miestä ruokakaupan oven edessä. Toinen suurensi aukkoa ikkunassa otamalla lasia pois. Soitin poliisin. Miehet pidätettiin, vaikka yrittivät häipyä, toinen juosten. Minut soitettiin asemalle tunnistamaan, minkä tein, etäältä. Poliisi huusi kadulta, että muitakin oli otettu.

Hgin raastuvassa pari kuukautta myöhemmin tapasin "Mustalais-Villen," naisen ja puolustajan seurassa. Hänet olin tuossa 1941 kunnossa tavannut jo 1973 Turussa, kun piti tulla Ranskasta Suomeen selvittämään UM/Plm:n ja Supon ryyppäämis- ja väärennysjuttua. Se oli muodollinen "turvallisuusuhka," jollaisista olin kirjoittanut erivaakuuden PE/Tiedustelun hommaan Pariisissa 1967-72, eli "selvityspakon."

Asia hermostutti Suomen valtiota; sen turvallisuus ei toiminut. Niinpä "Ville mallia 1941," eli "kommunistinen vakooja" mobilisoitiin Supon tstopäällikkö Kolin kanssa ottamaan vastaan Turun asemalle. Koli oli junani konduktööri, joka "paljasti kaiken," mikä on yhä "salaista."

Kun olin nähnyt kadulla ja Helsingin poliisissa, etäältä, vain miehet, jotka katosivat, en voinut todistaa "Villestä," minkä lakiavustaja näytti tietävän. Minua yritettiin "assosioida" sota-ajan "vakoojaan" ja "rikollisiin," joista US:n evp. rikostoimittaja Hossan lähde hra Böök tuotiin sisään kahleissa - vartijanaan Tulilahti Holmströmin Heinäveden vahti, tai kopio. Tämä oli assosiaatiouhka: löydyn "hirtttäytyneenä." PE:n turvallisuus oli sanonut että "vakuudet" oli parasta unohtaa.

Tämä oli Kekkoslovakiaa, "parhaimmillaan." Auto-onnetomuudet eivät onnistuneet; olin varoitettu. Enkä ottanut Urkkia ihan vakavasti. Vanhaa mestauskorpraalia se otti koppaan, kuten sitten Koivistoa, jonka aikana samaa toistettiin. "Suomettuminen" oli muutakin kuin termi. Se tiedettiin paremmin maan ulkopuolella, minne oli häivyttävä, mistä nyt kirjoitan; Internettiä ei ennakoitu.

Outoja nuo diskreditoinnit, väärennykset olivat. DDR oli Suomen malli, esikuva. Viimeisellä Suomen perällä, lautalla Maarianhaminasta Tukholmaan 1983, seurani oli yhä "mustalaisia," Turun 1973 "Villen" malliin. He eivät kuuluneet Sdp:n omaan "eliittiin," ilmeisestikään.

Jaakko Anttila

"SS-mies Arvo Pentti" on suomalaisten bolshevikkien propagandaa. Suomesta värvättiin Waffen SS -pataljoona, joka taisteli tanskalaisten, norjalaisten, hollantilaisten ja Belgian flaamien Waffen-SS -joukkojen rinnalla Saksan itärintamalla. Suomalaiset vuodesta 1941 vuoteen 1943.

SS oli vastuussa keskitysleireistä ja tuhoamisleireistä.
Waffen-SS -joukot olivat Saksan armeijan eliittijoukkoja.

Pentti Juhani Järvinen

Olen tuntenut joukon entisiä SS-miehiä, ml. itärajan taakse sodan jälkeen partioivia. Yksilöitä hekin ovat, erilaisia. Omituista se oli, että Yya-ajan "antifasistisen Supoon" pannaan entinen SS-mies pomoksi. Supo ei pystynyt tekemään työtään, pelkästään suojaamaan "tärkeiden henkilöiden" maineita. Sitä yritettiin mm. tekemällä "vaikutus" vanhalla SS-maineella. Tekniikka oli koominen, suoraan Simo Penttilän (kiljailijanimi) "Kalpean Kamalan" seikkailuista. Oli vaikea olla nauramatta.

Omalla kohdallani SS-kamala Pentti häipyi omasta toimistostaan, kun se ei tehonnut eikä hän halunnut tietää mitään mikä olisi velvoittanut toimiin. Kun yritin - omana velvoitteena - selvittää sarjaa turvallisuusuhkia ja -virheitä, yhtäkään ei pystytty selvittämään. Sen sijaan kutsuttiin ryyppäämään ja huoraamaan. Kun en ymmärtänyt kutsua, pantiin agentit perään - uudelleen.

He seurasivat Ranskaan uimarannalle, Pariisin lähetystön neuvoksen johdolla (peitettävinä törkeitä virheitä plus pari maanpetosta). Kaksi törppöä pantiin perään jopa USIA:n lukusaliin, mikä toi sinne seuraksi myöhemmin USA:n sotilasasiamiehen. Huume- ja varastettujen autojen kaupat myös menivät pieleen, vaikkei niistä vastata tarvinnut, sen enempää kuin "onnettomuuksissa kuolemista."

Kun yksi paperi oli allekirjoitettava, tiedot oli väärin, allekirjoittaja entinen luokkakaveri, agenttina Supossa. Hänet oli koulussa sodan jälkeen jo komennetty seisomaan esimerkkinä ei-suomalaisesta. (Perhe oli saapunut Asiasta rautatien rakentajina, luulen. Tukka ja silmät ruskeat).

Eli urheitahan nuo Urkin "antifasistiset SS-miehet" olivat! Tosi kummaa, että tuo pila hallitsi 25 vuotta. Eikä edes nauraa ääneen saanut.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Oliko Urkki siis Suomen varhaisia maahanmuuttokriittisiä, joita nykyisin nimitetään rasisteiksi?
Lopuksihan Urkki sivuutti koko Suomen kansan, kun valitutti itsensä pressaksi poikkeuslailla läpirämettyneessä eduskunnassa v. 1974.

Jaakko Anttila

SKP:n enemmistö, SKP:n taistolainen (stalinistinen) vähemmistö ja vasemmistodemarit vastustivat Suomen EEC-vapaakauppasopimusta viimeiseen hengenvetoon saakka.

Neuvostoliitto vastusti Suomen EEC-vapaakauppasopimusta, joka oli Suomen vientiteollisuuden elinehto siitä syystä, että Suomen tärkeät vientimaat Tanska ja Iso-Britannia liityivät EEC:hen (Euroopan talousyhteisöön) vuonna 1973. 1970-luvulla Suomi eli metsästä (sellutehtaat, paperitehtaat ja sahalaitokset).

Presidentti Kekkonen varmisti neuvostojohdon myönteisen kannan Zavidovo-neuvotteluissa. Äärivasemmisto oli ujuttanut Antero Jyrängin presidentti Kekkosen kansliapäälliköksi. Antero Jyränki ja Erkki Tuomioja varastivat presidentti Kekkosen luottamuksellisen Zavidovo-muistion ja lähettivät sen Ruotsiin Dagens Nyheter -lehden toimittajalle Tor Högnesille, joka julkaisi sen Ruotsissa. Jyränki ja Tuomioja luulivat, että vuoto kaataa EEC-vapaakauppasopimuksen.

Toisin kävi. Kalevi Sorsa ehdotti heti vuodon tapahduttua, että SDP:n eduskuntaryhmä hyväksyy Suomen vientiteollisuuden elinehdon, EEC-vapaakauppasopimuksen; hyväksyy ay-liikkeen vaatimat suojalait; ja hyväksyy presidentti Kekkosen valitsemisen presidentiksi poikkeuslailla tilanteessa, jossa presidentti Kekkonen oli loukkaantunut sydänjuuriaan myöten kansliapäällikkö Jyrängin petollisuuden vuoksi.

Sorsan ehdotus tuli kuin taivaan lahjana Kokoomuksen yhteistoimintamiehille, jotka toimivat Suomen vientiteollisuuden etujen valvojina. Presidentti Kekkonen valittiin jatkokaudelle poikkeuslailla.

"Rämettyneisyys" on mistään mitään tietämättömien SMP-läisten ja persujen propagandaa. Suomessa käytiin kovaa taistelua Suomen suunnasta, koska KGB ja DDR yrittivät junailla Suomea "rauhan leiriin".

Presidentti Kekkonen, puolustusvoimien komentaja ja ulkoministeriön "everstijuntta" torjuivat Neuvostoliiton ehdotukset YYA-sopimuksen "syventämisestä" ja ehdotukset yhteisten sotaharjoitusten järjestämisestä.

Puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund kertoo muistelmissaan, mitä Tamminiemen saunassa tapahtui elokuussa 1978. Sen jälkeen, kun presidentti Kekkonen oli lopullisesti torjunut Suomen ja Neuvostoliiton yhteiset sotaharjoitukset, puolustusministeri Ustinov ehdotti jälleen kerran, että Suomi ostaa ilmavoimilleen tshekkiläisiä harjotuskoneita. Presidentti Kekkonen ilmoitti, että ne on jo tilattu Isosta-Britanniasta. "Huonosti olet asiasi hoitanut", kivahti Ustinov suurlähettiläs Stepanoville, jolle tuli äkkilähtö Suomesta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Anttila näyttää oikovan pysähtyneisyyden ajan historiallisia tapahtumia. Kun "konseksuksesta tuli nonsensusta" (näin totesi mm. PYP/SYP:n johtaja Mika Tiivola, ei SMP), Anttila väittää sitä vain "SMP-läisten ja Persujen propagandaksi". Tästä voi lukea:
http://users.tkk.fi/amyyra/lumedemokratia.pdf

Jo aikalaiset - jopa opiskelijat - näkivät mistä oli kyse, sillä v. 1971-72 Kauppakorkeakoulun opiskelijat tekivät huumoripitoisen sanaston, jolla lumedemokratian ja suomettumisen höpinää saattoi kääntää yleiskielelle. Kolme näytettä tuosta sanastosta riittänee:

"luokkaristiriita" = "sammunut nuotio, jonka hiiliin kommunistit yhdessä puhaltavat"
"yleisdemokraatit" = "ideologisen johtajuuden kommunisteille luovuttanut porvari tai demari"
"uusvasemmistolainen" = "radikaali, joka etsii lohtua staattisen[!] rakenneteorian konfliktikoulutkunnasta"

Aika huomioiden, tätä ei voine pitää edes jälkiviisautena tai SMP/Persupropagandana kauppiksella. Kirjan kirjoittajatkaan eivät tunnusta tuota Anttilan mainitsemaa puoluetaustaa.

Jaakko Anttila

Minä opiskelin Helsingin yliopistossa kiihkeimpinä taistolaisvuosina 1970-luvulla. Stalinistisen Akateemisen Sosialistiseuran (ASS) hegemonia yliopistolla ja englannin laitoksen ainejärjestössä, mesoaminen historian laitoksen ainejärjestössä, hegemonia kemian laitoksen ainejärjestössä ja hegemonia Hämäläis-osakunnassa.

Stalinistien hegemonia Tampereen yliopistossa, Suomen punaisimmassa yliopistossa, missä 1970-luvulla demariopiskelijoita nimitettiin noskelaisiksi(luokkapettureiksi).

1940-luvulta vuoteen 1966 saakka vahvana vaikuttajana toiminut SDP:n oikeistosiipi kärsi raskaan tappion vuoden 1966 eduskuntavaaleissa. SDP:n oikeistosiipi savustettiin ulos eduskuntaryhmän johdosta ja hallituksesta. Siitä alkoi vuoteen 1979 saakka kestänyt vasemmistodemareiden hegemonia, joka huipentui vuonna 1975 äärivasemmistolaiseen Jyväskylän puoluekokoukseen, jossa SDP vaati muun muassa pankkien, apteekkien ja vakuutusyhtiöiden ottamista yhteiskunnan haltuun.

Suomessa elettiin vaaran vuosia, koska stalinistit nousivat uudelleen valtaan Neuvostoliitossa syksyllä 1964. Prahan kevät kukistettiin verisesti elokuussa 1968 ja syksyllä 1969 presidentti Kekkonen sanoi Neuvostoliitosta palattuaan, että kaikki oli mennyt päin helvettiä, koska neuvostojohto ei halunnut kuulla sanaakaan Suomen puolueettomuudesta. KGB-residentti Stepanov ja suurlähettiläs Beljakov alkoivat vyöryttää Suomea "rauhan leiriin" DDR:n avustuksella. KGB ja SKP:n taistolainen vähemmistö junailivat Suomeen Metalliliiton lakon, jonka takapiruna oli suurlähettiläs Beljakov. Presidentti Kekkonen vaati, että Beljakovin on poistuttava Suomesta ja Beljakov poistui Suomesta.

Taistolaiset stalinistit valtasivat YLEn uutistoimituksen ulkomaantoimituksen vuonna 1970. "Lenin-setä asuu Venäjällä". Naapurineljännes, kansan suussa Vekkulivartti. Ulkoministeriöön SDP:n vasemmistosiiven vaatimuksesta nimitetyt vasemmistodemarit olivat KGB:n ja DDR:n asiamiehiä, joiden mukaan "Suomen armeija oli rauhan vihollinen" ja YYA sopimus oli "liittosopimus".

"Älkää sitten yrittäkö mitään", sanoivat DDR:n gorillat Suomen ulkoministeriön virkamiehille Finlandiatalossa kesäkuussa 1975. ETY-kokous oli alusta loppuun Varsovan liiton betonoimiskonferenssi ja ihmisoikeuksia koskeva "kolmas kori" liitettiin ETY-sopimukseen vasta länsivaltojen sitkeän lobbaamisen tuloksena.

Ulkoministeriön "everstijuntta" ja puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund olivat 1970-luvulla presidentti Kekkosen rinnalla torjumassa KGB:n ja DDR:n hegemoniapyrkimyksiä Suomessa. Kenraali Hägglund kertoo muistelmissaan, mitä Tamminiemen saunassa tapahtui elokuussa 1978.

Sen jälkeen, kuin presidentti Kekkonen oli kolmannen ja viimeisen kerran torjunut marsalkka Ustinovin ehdottamat yhteiset sotaharjoitukset, Ustinov ehdotti jälleen kerran, että Suomi ostaa uudet harjoitushävittäjänsä Tshekkoslovakiasta. Presidentti Kekkonen: "Ne on jo tilattu Isosta-Britanniasta." "Huonosti olet asiasi hoitanut", kivahti Ustinov Stepanoville ja itseään Suomen kuvernööriksi kutsuneelle Stepanoville tuli äkkilähtö Suomesta.

Olle Brand

"Presidentti Kekkonen varmisti neuvostojohdon myönteisen kannan Zavidovo-neuvotteluissa. Äärivasemmisto oli ujuttanut Antero Jyrängin presidentti Kekkosen kansliapäälliköksi. Antero Jyränki ja Erkki Tuomioja varastivat presidentti Kekkosen luottamuksellisen Zavidovo-muistion ja lähettivät sen Ruotsiin Dagens Nyheter -lehden toimittajalle Tor Högnesille, joka julkaisi sen Ruotsissa."

Tämä oli Kekkosen oma tapa varmistaa se, että EEC-sopimus meni lävitse. Varmaan Tuomioja kertoo tämänkin eläkkeellä.

Tämä tarina on yhtä turha kuin vuosikymmenten mesoaminen "Viipurin menetyksestä". Ei Viipuria edes yritetty pitää, koska olisi jouduttu taistelemaan "selkä vesistöä vasten" ilman puolustuksen edellyttämää syvyyttä.

Pentti Juhani Järvinen

Jos tiesi jotakin erilaisista vähemmän julkisista pulmista, ml. arvioista, joita Suomesta tehtiin maan ulkopuolella, tuo Zavidovo oli mainosta Kekkoselle, vaikka se oli tietenkin "turvarikos," mitä olisi voinut käyttää sellaisenaan huuhahumpuuukilla säestettynä. Siksi se siis meni Dagens Nyheterille.

Kekkosen ikiomassa kansliassa näytti kyllä olevan jotekin harkitusti porukkaa, joka voi kadotella papereita, muutakin, kuten Klenberg Sr:n tapaus osoitti. Ja Urkki oli kyllä ns. "kieroutunut poliisi," tiesi miten itse selvitä. Senhän hän teki myös 1981, kun "muisti" ja "terveys" menivät. Koivistollahan ne olivat selvä ongelma.

Jaakko Anttila

Poliisin tutkimuksissa kävi kiistatta selväksi, että Jyränki oli hätäpäissään yrittänyt tuhota asiaan liittynyttä todistusaineistoa mm. vetämällä silppuamiaan asiakirjoja WC:stä alas. Poliisin rikostutkijat onnistuivat kuitenkin keräämään osan papereista takaisin viemäristä.

Minun tietoni perustuvat suomalaiseen historiantutkimukseen ja toisensa vahvistaviin lähteisiin. Lähdekritiikki on historiantutkimuksen perusta.

Salaliittoteoriat ovat hörhöjen propagandaa. Kaksi SDP:n ministeriä, Seppo Lindblom ja Jussi Linnamo, sekä presidentin kansaliapäällikkö Antero Jyränki jäivät kiinni salassapitomääräysten rikkomisesta.

Linnamo ja Jyränki joutuivat eroamaan, toinen oli ministeri ja toinen oli presidentin kansaliapäällikkö. Ja takapiruna hääri Erkki Tuomioja.

Jaakko Anttila

Georg C. Ehnrooth ja Kullervo Manner toimittivat Ruotsiin, Saksan liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin primitiivistä propagandaansa, joka meni kuin häkä päähän Ruotsissa, Saksan liittotasavallassa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 1976 Helsingin yliopiston amerikkalaisen kirjallisuuden lehtori Dr. Johnson lähetti Suomen ulkopolitikkaa ja presidentti Kekkosta koskevan vastineen ja oikaisuvaatimuksen Time-lehdelle.

Time-lehden vastaus: "Meillä on omat lähteemme, jotka tietävät paremmin." Georg C. Ehnrooth ja Kullervo Manner.

Jaakko Anttila

Viipurin menetyksestä ei ole mesottu vuosikymmenten ajan. Viipuri oli avoin kaupunki etelään päin. Ei mitään puolustuslinjoja eikä linnoitusketjua Viipurin suojana. Suomen Päämajassa elettiin Ruususen unta. Päämajassa väitettiin, että Valkeasaaren pääpuolustuslinja kestää kaksi viikoa ja sen takana on väliasema: Vammelsuu-Taipale -linja.

Stalin keskitti Kannakselle 26 jalkaväkidivisoonaa ja 20 panssaridivisionaa, 1000 ilmavoimien taistelukonetta sekä 200 tykkiä rintamakilomeriä kohti. Pääasema murtui kahdessa päivässä ja väliasema murtui kuudessa päivästä suurhyökkäyksen alusta laskettuna. Puna-armeija saapui Viipuriin 20.6.1944 käytännössä ilman taisteluja.

Viipurin puolustaminen oli Aunuksesta viime hetkellä Viipuriin siiretyn 20. prikaatin vastuulla. Asejunat jäivät jälkeen miehistönkuljetusjunista ja Viipurin asevaraston päivystävä upseeri kieltäytyi luovuttamasta aseita prikaatille "ilman asianmukaista luovutusmääräystä". 20. prikaati lähti litomaan Viipurista ja puna-armeija valtasi Viipurin käytännössä ilman taisteluja.

Eversti Kemppi joutui syntipukiksi ja eversti Kemppi tuomittiin sotaoikeudessa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuohan sopii hyvin nuoren Kekkosen muuhum toimeliaisuuteen.

Jaakko Anttila

Mistähän nämäkin tiedot ovat peräisin: "noin 300.000 kun mukaan luetaan kaikki muutkin uskonnon edustajat tai uskonnottomat"?

Holokaustin kieltäminen on kriminalisoitu Saksassa ja Itävallassa.
Ulkomaiset holokaustin kieltäjät asetetaan syytteeseen ja tuomitaan vankeuteen Saksassa ja Itävallassa, kun ulkomaiset holokaustin kieltäjät saapuvat rajan yli Saksaan tai Itävaltaan, koska Saksa ja Itävalta tunnustavat raskaan vastuunsa juutalaisten joukkotuhosta.

SS arkistoi kaikki piirustukset, valokuvat ja asiakirjat keskitysleireistä ja tuhoamisleireistä saksalaisella järjestelmällisyydellä.

SS arkistoi ääninauhat syksyllä 1942 pidetystä Wannseen konferenssista, missä 55 SS-kenraalia päätti SS-kenraali Heydrichin johdolla juutalaisten joukkotuhosta. Puolan ja Ukrainan alueelle rakennetut tuhoamisleirit. SS arkistoi saksalaisella järjestelmällisyydella piirustukset ja valokuvat kaasukammioista ja jättimäisistä polttouuneista.

Juutalaisten osuus Saksan väestöstä oli vain 1 %. Saksan juutalaisilta kiellettiin Saksan kansalaisoikeudet jo vuonna 1935 Nürnbergin rotulaeilla. Saksan kaikki synagoogat ja juutalaisten omistamat kaupat ja liiketilat tuhottiin syksyllä 1938. Sen jälkeen takavarikoitiin Saksan juutalaisten pankkitilit ja taideaarteet. Sen jälkeen Saksan juutalaiset rahdattiin itään ja korttelikaupalla juutalaisten omistamia kiinteistöjä purettiin Berliinissä Hitlerin suuruudenhullun Germania-rakennushankkeen tieltä.

Itä-Euroopassa oli 6 miljoonaa juutalaista. Saksan liittolaismaissa Slovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa oli kussakin satojatuhansia juutalaisia. Slovakia luovutti 700 000 juutalaista tuhoamisleireille. Romania luovutti 275 000 juutalaista tuhoamisleireille. Fasistinen Rautakaarti kaappasi vallan Unkarissa vuonna 1944. Heti sen jälkeen tuhansia juutalaisia ammuttiin Budapestin rantakaduilla ja ruumiit työnnettiin Tonavaan. Sen jälkeen itse Adolf Eichmann saapui Unkariin organisoimaan 300 000 Unkarin juutalaisen kuljettamista tuhomisleireille.

Hollannin valtionrautatiet organisoivat Hollannin satojentuhansien juutalaisten kuljettamisen tuhoamisleireille. Vapaan Ranskan valtionrautatiet organisoivat Vichyn Ranskan satojentuhansien juutalaisten kuljettamisen tuhoamisleireille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset