MikkoAhola

Raiskaukset tuomitaan niin kuin rattijuopot tuomitaan

Se miksi ihmiset eivät tee rikoksia johtuu siitä, että he ovat sisäistäneet moraalin, joka kieltää rikokset. Näin myös raiskausten kohdalla. Voi olla, että jotkut maahanmuuttajaryhmät eivät tuomitse raiskauksia yhtä voimakkaasti, kuin kantasuomalaiset, ja tämä voi vaikuttaa siihen, että kyseisen ryhmän kohdalla raiskaukset ovat yleisempiä. Mutta jokainen ryhmä voi muuttua ja mallia voi ottaa kantasuomalaisista ja siitä, miten kantasuomalaiset ennen suhtautuivat lepsusti rattijuoppoihin, mutta nykyisin suhtautuminen rattijuoppoihin on äärimmäisen tuomitsevaa ja juopuneena ajaminen  on vähentynyt dramaattisesti verrattuna menneisiin vuosikymmeniin.

Ennen suomalaiset eivät pitäneet rattijuoppoutta kovinkaan vakavana rikoksena. Rattijuopoista tehtiin jopa humoristisia lauluja, kuten ”Autolla Kanarian saarille”, jolla viitattiin siihen, että rattijuopot tuomittiin Seutulan lentokentän rakentamiseen käytettyyn työsiirtolaan. Rattijuoppous siis lyötiin lekkeriksi. Ajan kuluessa kuitenkin ihmisten puheet rattijuopoista ovat muuttuneet tuomitsevimmiksi, ja tänäkin vuona tehtiin kansalaisaloite Eduskunnalle rattijuoppojen tuomioiden koventamiseksi.

Tällaiset ihmisten puheet siitä, että tuomiot ovat liian löysiä ja rikollisia kohdellaan liian helläkätisesti ovat tärkeitä yhteiskunnan koko moraalin kannalta. Jos puheissa vaaditaan kovempia tuomiota rattijuopoille tai raiskaajille, niin samalla vaaditaan itselle kovempaa tuomiota, jos itse hairahtuisi kyseiseen rikokseen. Mitä jyrkemmin tuomitsee toisen tekemän rikoksen, sitä tuomitsevammin suhtautuu myös itseensä, jos on hairahtumassa rikokseen. Moraali on aina sisäistänyttä ja se koskee samalla taoin omaa itsenään, kuin muita ihmisiä.

Rattijuoppojen tuomitsemisessa ovat tärkeässä asemassa kertomukset, joissa täysin syytön uhri, esimerkiksi lapsi, joutuu rattijuopon surmaamaksi. Todellisuudessa lähes kaikki rattijuoppouden vuoksi kuolleet ovat rattijuoppoja itse tai rattijuopon kyytiin lähteneitä. Rattijuopon kyytiin lähtenyt ei ole viaton uhri, ja siksi hän ei kelpaa rattijuopon tuomitsemiskertomuksen uhriksi. Samalla tavoin tässä Tapanilan tapauksessa raiskauksen uhri oli viaton uhri, eikä mikään humalassa epämääräisen miehen kanssa jatkoille lähtenyt minihamenainen. Hyvä esimerkki siitä, miten raiskausuutisesta saadaan ihmisissä raivoa nostattava, kun lehdet kertoivat pyhäkoulusta palanneen alaikäisen tytön joutuneen julman raiskauksen uhriksi.

Uhrin viattomuus on tärkeää voimakkaan moraalisen tuomion syntymiselle kansan parissa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että rikolliset nähdään vihollisina, uhkana meille kaikille kansalaisille, ja meidän kaikkien ja valtion velvollisuus on suojella yhtä meistä rikollisilta. Rikoksen uhri on yksi meistä. Raiskauksen uhri voi olla oma tyttäremme, siskomme tai ystävämme. Meidän velvollisuutemme on puolustaa omiamme. Jos yhteiskunta tai valtio ei kykene suojelemaan kansalaistaan rikollisilta, koemme yhteiskunnan ja valtion kelvottomana. Olemme pettyneet yhteiskuntaamme. Rikoksesta annettava rangaistus pitää olla suhteessa rikoksen vakavuuteen, sillä jos rikollinen saa vain vähäisen rangaistuksen, menetämme uskomme yhteiskuntaan. Rangaistuksen varsinainen tarkoitus on se, että emme voi antaa meihin kohdistuvaa vahingontekoa tapahtua ilman rangaistusseuraamusta.

Kun tapahtuu vakavia rikoksia ja niistä uutisoidaan, niin ihmisten puheet rikosten tuomioiden koventamisesta ja poliisin toimien tehostamisesta ovat tarpeellisia. Kun esitämme näitä vaatimuksia ja tuomitsemme rikollisen, niin samalla vahvistamme omaa moraaliamme. Samalla oma moraalimme vahvistuu ja ihmisille kehittyy sisäinen esto tehdä itse rikoksia.

Rattijuoppouteen eivät suomalaiset ennen suhtautuneet vakavasti. Ehkä jotkut maahanmuuttajaryhmät eivät suhtaudu yhtä vakavasti raiskaukseen rikollisena, kuin suomalaiset nykyisin. Kuitenkin on odotettavissa, että rikoksen tuomitsevat voimakkaat asenteet ajan mittaan siirtyvät myös maahanmuuttajien asenteisiin, kun he omaksuvat suomalaiset moraalikäsitykset täällä asuessaan.

Esittämäni näkemykset perustuvat ranskalaisen sosiologi Durkheimin analyysiin rikollisuudesta ja rangaistuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Esa Niemi

"Kuitenkin on odotettavissa, että rikoksen tuomitsevat voimakkaat asenteet ajan mittaan siirtyvät myös maahanmuuttajien asenteisiin, kun he omaksuvat suomalaiset moraalikäsitykset täällä asuessaan."

Miksi heidän tulisi omaksua suomalaiset moraalikäsitykset kun me autamme parhaamme mukaan luomaan rinnakkaisyhteiskuntia, joissa on omat käytännöt ja nykyään suomalaiseen arvomaailmaan vetoaminen katsotaan impiwaaralaisuudeksi.

Kansainvälistyminen tarkoittaa meille kansainvälisempää raiskauskulttuuria ja meidän edistyksellisyydellä se tarkoittaa takapakkia.

Pienien määrien assimiloituminen ei ole ongelma, mutta suurempien määrien on ongelma ja se johtaa rinnakkaisyhteiskuntiin.

Maailmalla on aivan eri käsityksiä raiskauksen määritelmästä, naisen asemasta ja länsimaalaisten arvojen noudattamisesta tai peräti korvaamisesta, joten näkemyksessäsi on monta muuttujaa matkan varrella.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Jos yhteiskunta tai valtio ei kykene suojelemaan kansalaistaan rikollisilta, koemme yhteiskunnan ja valtion kelvottomana. Olemme pettyneet yhteiskuntaamme."

Kuinka pettyneitä yhteiskuntaansa ovatkaan ruotsalaiset? Ruotsihan on saanut kyseenalaista mainetta Euroopan synkimmillä raiskausluvuillaan.

Toimituksen poiminnat