MikkoAhola

Alkoholihyödyt

Alkoholilainsäädännön uusimisen yhteydessä on keskitetty vain alkoholihaittoihin, ja on unohdettu kokonaan alkoholihyödyt. Hyötyjä alkoholin käytöstä onkin runsaasti, sillä jos hyötyjä ei olisi, niin alkoholia ei ostettaisi niin suuria määriä. Alkoholilainsäädäntöä uusittaessa tulisi myös hyödyt ottaa huomioon ja tasapainottaa hyödyt ja haitat, eikä vain pyrittävä alkoholihaittojen minimointiin.

Alkoholin tuoma hyöty on esimerkiksi rentoutuminen, jonka muutama alkoholiannos stressaavan työpäivän jälkeen auttaa irtautumaan arjen huolista. Alkoholi voikin toimia hyvänä vastalääkkeenä liialliseen stressiin ja auttaa näin elämänhallintaa.

Joskus työn tuoma stressi vaatii täydellistä nollaamista ja runsaampaa alkoholin käyttöä.

Varsinainen alkoholihyöty tulee valtaosin alkoholin seurallistavasta vaikutuksesta. Alkoholi vilkastuttaa ihmisen seurallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Jo hyvin nopeasti alkoholia nauttiva ihmisjoukko ajautuu positiivisen seurallisuuden tilaan, jota on muutoin vaikea saavuttaa. Seurallisuus on toivottavaa, sillä esimerkiksi sitä, että suomenruotsalaiset elävät pidempään, kuin suomensuomalaiset on perusteltu ruotsinsuomalaisten vilkkaammilla sosiaalisilla suhteilla. Myös muut terveystutkimukset osoittavat, että seurallisuus ja sosiaalinen elämä ovat tärkeitä ihmisen terveydelle ja vähentävät sairastumisten riskejä.

Yksi tapa erotella alkoholin hyötyjä on verrata miesten ja naisten juomista keskenään. Miehethän juovat 80 % Suomessa myydystä alkoholista, eli valtaosan alkoholista nauttivat miehet. Tietenkin miehet sitten tulevat enemmän riippuvaisiksi alkoholista ja sairastuvat alkoholismiin, mutta alkoholin käytöllä on toinenkin puoli. Miehet käyttävät huomattavasti vähemmän mielenterveyden hoidon palveluja ja ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta esiintyy miehillä vähemmän, kuin naisilla. Tämä voisi selittyä sillä, että miehet käyttäisivät alkoholia eräänlaisena itselääkintänä ja sen avulla siirtyisivät elämässä eteenpäin, eivätkä jää märehtimään ongelmiaan yksin ja pidemmäksi aikaa.

Kansanedustajat puhuvat jatkuvasti alkoholihaitoista, mutta alkoholihyödytkin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi päätettäessä, kuinka vahvaa alkoholia elintarvikeliikkeistä saisi ostaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Leikataanko lapsilisistä kun tulot viinaverosta on pudonnut?

THL: Suomalaisten juominen vähentynyt 15 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Alkoholinkulutus
25.10.2017

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#1
Lapsilisät voi hyvin poistaa.

Samoin kaikki tukiaiset.

Eläkkeet riittää yhteiskunnan naksettavaksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kansan-sosiaaliturva.5,4 mil Kehdosta-hautaan asti kaikille nyt:

Suomen sosiaalimenot olivat:
66,3 miljardia euroa vuonna 2015.
Vuonna 2015 sosiaalimenot ovat noin 31,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna-14

Menojen rahoitus
Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti:
työnantajien maksuilla 34,4 prosenttia
vakuutetut maksavat 13,3 prosenttia
valtion rahoituksesta 26,5 prosenttia
kuntien rahoituksella 20,8 prosenttia.
Loput noin 5 prosenttia katetaan sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.

Suomessa sosiaalimenotilastoista vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

JK. 66,3 miljardia euroa
38,5% (sairaalat ,laitokset ym)
Kelan osuus tuosta oli 27,8%
Työttömien osuus Kelan tuista 7%

Keneltä poistaisit sosiaaliturvan? Mihin nuo kerätyt varat laittaisit?
SOTE= "Attendojen" tuottoihin osakkeenomistajillekko?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

66,3 sosiaaliturvaan on aivan turhaa.

Verotetaan vähemmän ja lopetetaan asumistuet, lapsilisät, maataloustuet, yritystuet jne.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen suurin yksittäinen alkoholiasiakas on Evakelisluterilainen Kirkko, joten toki ainakin sen piirissä luulisi alkoholihyötyjä eniten arvostettavan. Eihän se muutoin investoisi miljoonia vuosittain alkoholin ostamiseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kakkosena taitaa olla valtio? Tärpätti maistuu linnan juhlissa ym.edustustilaisuuksissa hyvin. Kun vielä laskee suurlähetystöjen alkoholitarjoilut ja kuntien siihen päälle,kyllä kansa jää pronssille.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

No nyt voisit selittää vähän lisää. Meikäläinenkin on kuullut monenmoista, mutta ei nyt tuollaista sentään. Kait tuossa on jokin koira haudattuna

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikä koira siinä nyt on haudattuna? Kirkko ostaa noin 20.000 pulloa ehtoollisviiniä vuodessa ja sen päälle tulevat melko kosteat edustustilaisuudet ja kokouskestitykset, joista on ollut myös paljon polemiikkia.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #10

Alkoholi on kemiallinen aine, joka vaikuttaa vain ruumiiseen, ei sieluun. Paitsi jos ajatellaan alkoholin englanninkielistä nimitystä "spirits", joka viittaa siihen, että alkoholilla olisi henki.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

#10.

Nyt on Kuikalla mittasuhteet päin mäntyä.

Tuo tekisi noin 55 pulloa päivässä ja jos viinipullosta saa kuusi ravintola-annosta, kulutus olisi noin 330 annosta/vrk. Yksi Stadin kuppila myy enemmän päivässä ja jos lasketaan mukaan vaikka Hokin ravintolat ketjuna tai vaikka S-ryhmä tai Viking Line, on aivan varma että Suomen suurin yksittäinen alkoholiasiakas Ei ole Evakelisluterilainen Kirkko.

Taitaa alkoholinostajana olla Roskapankin luokkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Ketjuravintoloiden alkoholiostoja ei tilastoida yksittäisinä hankintoina, vaan anniskelupaikkakohtaisesti:

"Jos samalla yrittäjällä on sekä
vähittäismyynti
- että anniskelulupa tai use-
ampi anniskelulupa, on kunkin toimipisteen luvalla tehdyt ostot ja varastot
pidettävä selvästi erillään toisistaan. Toimivien anniskelupaikkojen väliset
varastosiirrot eivät ole mahdollisia"

http://www.valvira.fi/documents/14444/22511/Alkoho...

20.000 pulloa ehtoollisviiniä (joka on niin sanottujen väkevien viinien kalibereia, 15% tai yli, yleisin on Malaga-viini), tekee 200.000 annosta vuodessa ja jos oletetaan, että varsinaisia sesonkipäiviä suositullakaan juottolalla on korkeintaan 200 vuodessa, sen pitäisi myydä tuhat annosta vuorokaudessa saavuttaakseen kirkon määrän ostajana.

En keksinyt tuota "väittämääni" itse,vaan kuulin sen parisen vuotta sitten radion ajankohtaislähetyksestä. Ja kuten mainitsin, tuon ehtoollisviinin päälle tulevat kaikki muut kirkonmiesten kokusjuomat, jotka eivät ostomääränä myöskään ole suinkaan vähäiset. Joten roskapankkiostajastatus on kaukana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Lisättäköön tähän vielä, että kirkon kohdalla kaikki ostot tilastoidaan yhden asiakkaan ostoiksi, koska kirkolle ei ole myönnetty anniskeluoikeuksia viinin myymiseksi, vaan kirkko vain tarjoaa sitä vierailleen siellä sun täällä. Siksi sitä voidaan tarjoilla myös alaikäisille, koska kyse on valvotusta ei humalahakuisesta tarjoilusta, kuten kotipiirissäkin on lupa tehdä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #25

#25

>Lisättäköön tähän vielä, että kirkon kohdalla kaikki ostot tilastoidaan yhden asiakkaan ostoiksi, koska kirkolle ei ole myönnetty anniskeluoikeuksia viinin myymiseksi, vaan kirkko vain tarjoaa sitä vierailleen siellä sun täällä. .....

ooo

Vähän tuollaista etsiskelin puhuessani "haudatusta koirasta". Ostokset tulevat koko ev lut kirkolle, mutta ne jaetaan seurakunnille ympäri maata.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kaikkialla juotiin, niin markkinoilla, kievareissa ja tuvissa kuin käräjillä ja kirkoissa.
-1400–1800-luvuilla ei olisi voinut kuvitellakaan kestejä tai juhlia ilman alkoholia, kertoo Suomen historian professorin Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta.

Vilkunan uusi tietokirja Juomareiden valtakunta esittelee suomalaisen kännin historiaa vuosina 1500–1850.

-Moderni alkoholivalistus ja raittiusliike syntyivät Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Yllättävää on, ettei asennemuutos lähtenyt niinkään kirkon piiristä vaan talojen isäntien parista.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Joskus työn tuoma stressi vaatii täydellistä nollaamista ja runsaampaa alkoholin käyttöä."

Tunnetusti täydellinen nollaaminen runsaan alkoholinkäytön kautta vähentää stressiä. Työterveyslääkäritkin sitä aina suosittelevat.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

...... joo ja kaikki lääkärit tapaturma- asemilla, poliisien putkavahdit, puukkotappelioiden selvittelijät ja leegio muita....

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Aika harvoin ihmiset kirkoissa tappelee.

Kirkkojen viini ja -oluttuvat takaisin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

"Kirkkojen viini ja -oluttuvat takaisin."

Kirkko käyttää ehtoollisella edelleen normaalia alkoholipitoista viiniä tarjoten sitä jopa rippikouluikäisille. Eivätkähän oluttuvatkaan ole hävinneet kaupungeista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #11

Ja historiasta on hyvä muistaa ne luostarit jossa munkit valmisti juotavaa .Jotka on yhä markkinoilla ja Alkon valikoimissa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Kirkkoviiniä myytiin ennen kaikille nimellä väkevä Karjala-viini.

Alkoholia siinä on 18%.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Synnytyslääkärit käytti vielä -70 luvulla konjakkia estämään keskenmenoja.
Finkerporillinen konjamiinia vanhainkodeissa kuulemma pitää vanhukset vetreinä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Käy Molle joskus putkan sijasta kirkossa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #27

#27

Nuku yösi rauhassa. Hyviä tuttavia on molemmissa.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Viini ruokajuomana tuosta unohtui kokonaan. Eihän kunnon ateriaa olekkaan ilman viiniä, kuin ehkä joskus retkiolosuhteissa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jep. Tuskin Ranskalainen keittiökään olisi maailman kuulua, ilman alkoholia.
Kukkoa viinissä, likööri jälkiruuat,Konjakilla/likööreillä liekitetyt ruuat,kuumat juomat viskistä,rommista. ym.

Risto Salonen

On se viini ruuan jälkeenkin ihan hyvää. Lasi kaksi punaviiniä ja hyvä kirja, tekee eetvarttia.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Miksi maksa sitten havaitessaan etyylialkoholia elimistössä alkaa vimmatusti poistamaan sitä eli polttamaan? Maksa reagoi kuin mihin tahansa elimistöön joutuneeseen myrkkyyn. Joku virhe luonnon ohjelmoinnissa sitten tapahtunut?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Niinpä.

Tilhet on kännissä pihjalamarjoista.Hirvet käyneistä omenista.Apinat hulluna turistien viinapaukkujen perään.
Joten kyllä se luonto on "luomistyössä" alkoholinkin ottanut huomioon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset