MikkoAhola

#Metoo ja metodinäyttelemisen ongelmat

Metodinäytteleminen on näyttelyn suuntaus, jossa näyttelijä näyttelee oman tunnetilansa kautta, eikä opeteltujen ja tietoisten maneerien kautta. Jos näyttelijän pitäisi näytellä esimerkiksi surullista, niin hänen pitäisi näytellessä saavuttaa surullisuuden tunne ja ilmentää sitä näyttelemisessä. Metodinäyttelemisen ongelma on se, että omia tunnetiloja, varsinkaan negatiivisia tunnetilioja, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä ja pahoilta, on vaikea synnyttää omassa mielessä. Voit itse kokeilla, miten vaikeaa on tavoittaa pelon tunne yrittämällä saada itsesi hetkeksi tuntemaan voimakasta kauhua.

Metodinäyttelemisessä oikeaa tunnetilaa haetaan esimerkiksi muistelemalla jotain surullista tapahtumaa oman elämän menneisyydessä, ja näin saadaan aikaan usein heiveröinen surun tunne, joka sitten ilmaistaan näyttelemisessä. Onko tämä surun tunne sitten riittävä näyttelemiseen on epävarmaa. Voitaisiin kuitenkin tehdä sellainen päätelmä, että paras metodinäyttelijä on ihminen, jolla on on ollut traumaattisia elämänkokemuksia, ja joka voi omia traumaattisia kokemuksia mieleen palauttamalla synnyttää ulkoisesti vakuuttavaa metodinäyttelemistä. Lisäksi traumojen psykiatrisesta vaikutuksista postramaattisen stressin yhteydessä on havaittu, että aikaisemmin koettujen traumojen uudelleenkokeminen on yksilöllistä. Toiset ihmiset eivät kärsi juuri lainkaan aiemmista traumaattisista kokemuksista, kun taas toisille postramaattinen stressikokemus on voimakas, koska he kokevat elävänsä stressikokemuksen uudelleen kuvitellessaan sen.

Aki Louhimies näyttää keksineen uusia keinoja metodinäyttelemisen voimistamiseen. Tässä suhteessa voitaisiin myös katsoa, että Louhimiehen epämiellyttävien temppujen kestäminen kuuluu näyttelijän työhön.

Ruotsissa teatterijohtaja Benny Fredriksson teki itsemurhan jouduttuaan Aftonbladetin #MeToo kampanjan kohteeksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Maikkarin haastattelussa kaksi näyttelijä/ohjaajaa olivat sitä mieltä että metodi on näyttelijän työkalu. Ohjaajan on kerrottava mihin hän pyrkii. Jos näyttelijä ehdottaa läpsimistä päästäkseen vaadittuun tunnetilaan voisi siis läpsiminen olla ok.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Se ei välttämättä ole ok edes silloin.
Ainakin kaikenlaisen fyysisen piinaamisen käytöstä olisi keskusteltava vakavan varoittavasti ennen niihin turvautumista.
Näyttelijän ei ole hyvä edes piinata itse itseään.

Kärsimyksen ja surun näyttelemiseen löytyy muita keinoja kuin kidutus.
Sitä juuri näytteleminen o n ....

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Louhimiehen temput ovat metodinäyttelemisen totaalista väärinymmärtämistä,
kuten alan opettajat ohjelmassa vakuuttavasti totesivat.

Ihmisten rääkkääminen äärimmilleen saa kyllä aikaan äärireaktion ja - tunnetilan, mutta se ei ole näyttelemistä eikä varsinkaan metodinäyttelemistä.
Se lukkiuttaa ihmisen , tuhoaa luovuuden ja pilaa vuorovaikutuksen produktioon osallistuvien kesken.

Viime kädessä se on jatkuessaan itsetuhoon johtavaa nujertamista - ihan siinä kuin tällaista harrastaneiden julkinen tuomitseminenkin saattaa äärimmillään olla.
Kidutuksen ja häpäisyn olisi aika loppua kummassakin mielessä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Joo Louhimies joutuu yksin vastaamaan vaikka hänellä on ollut ympärillään ihmisiä jotka ovat tukeneet noita puolia ohjaajassa. Nyt olisi syytä katsoa vähän ohi Louhimiehen. Eiköhän hänen puutteensa ole jo selvinneet. Mutta mikä on se verkosto ja mekanismi joka on usuttanut Louhimiestä? Se ei välttämättä muutu jos tästä tehdään yhden syntipukin tapaus.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Jos ohjaaja haluaisi saattaa näyttelijän raivoisaan tunnetilaan niin hän voisi kokeilla Uuden Suomen blogien kommenttien luettamista. Tämä siis noin niin kuin yleisesti eikä suinkaan tähän blogiin liittyen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ruotsalainen ohjaaja halusi Outi Mäenpään ja Ville Virtasen esittävän kännipäisten tappelun käyttäen hyväksi koreografiaa ja harjoiteltua liikkeitä.

Suomalaisnäyttelijät eivät tätä hyväksyneet vaan vaativat saada aidosti tapella keskenään pyrkien kuitenkin olla vahingoittamatta toisiaan.

Ohjaaja hyväksyi ratkaisun. Kyseisestä Sovinto- elokuvasta Mäenpää sai Ruotsissa arvostetun Guldbagge - palkinnon.

Kai tässäkin tapauksessa joku syyllinen täytyisi löytää tarpeettoman väkivallan käyttöön ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset