MikkoAhola

Ilmastonmuutoksen torjunta tuhoaa Suomen maatalouden

Pääkaupunkiseudun Helsingin Sanomat lukee madonluvut suomalaiselle maataloudelle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan rajoituksia kuluttajille: 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita. Mitä tämä merkitsisi Suomen maataloudelle, joka tuottaa juuri maitoa ja lihaa? Sianlihaa tulisi tuottaa Helsingin Sanomien Nature-lehdestä lainaamien lukujen perusteella  90 prosenttia vähemmän ja kananmunia puolet vähemmän.

Kun ihmisten ruokavaliota muutetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin se merkitsee sitä, että viljelyalaa tarvitaan maataloudessa huomattavasti entistä vähemmän. Tanskalaiset ovat laskeneet, että puolet maapallon jäättömästä pinta-alasta on joko karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kun Suomessa luovutaan lihansyönnistä ja maitotaloustuotteiden käyttöä vähennetään rajusti, niin peltopinta-alaa vapautuu huomattavasti. Osa siitä siirtyisi kasvisruokailijoiden härkäpavun ja nyhtökauran viljelyyn, mutta suurin osa pelloista jäisi joutomaaksi. Tosin Suomesta ehkä vietäisiin ruokaa ehkä jonkin verran ulkomaille, sillä maapallon väkiluku kasvaa lähivuosikymmeninä 9 – 10 miljardiin. Mutta jos lihansyönnistä ja maitotaloustuotteista luovuttaisiin maailmanlaajuisesti, niin liikaa peltoja olisi myös maailmanlaajuisesti, sillä lihan ja maitotuotteiden tuotanto vie nykyisin yli 80 prosenttia maailman maatalousalasta.

Kun maatalousmaata on liikaa, niin se voitaisiin metsittää, sillä metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina. Näitä metsitettyjä peltoja ei kuitenkaan pitäisi hakata metsäteollisuuden tai biotalouden tarpeisiin sillä jo nykyisiä Suomen hakkuumääriä pidetään kestämättöminä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Monelle maanviljelijälle ajatus siitä, että esi-isien raivaamat pellot metsitetään, tuntuu varmaan haikealta.

Jos ensi vuoden vaaleista tulee ilmastovaalit, niin kuin Vihreät ovat ehdottaneet, niin vaalien jälkeen poliittisista voimasuhteista riippuen aletaan pohtia mahdollisten liha- ja maitotaloustuoteverojen säätämistä kulutuksen ohjaamiseksi kasvissyöntiin. Tuntuu myös nurinkuriselta, että pyrittäessä vähentämään lihan ja maitotuotteiden kysyntää, näiden tuotteiden hintoja alennettaisiin huomattavilla maataloustuilla. Varsinkin Keskustapuolueelle tällaiset uudistukset olisivat ylivoimaisia. Vihreät ja Vasemmistoliitto olisivat valmiimpia liha- ja maitotaloustuotteiden haittaverotukseen. Sosiaalidemokraattien kanta on epäselvempi. Kokoomuksesta osa voisi taipua radikaaleihin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka se merkitsisi suomalaisen maatalouden alasajoa, sillä esimerkiksi presidentti Niinistö on ilmoittanut, että syö lihaa vain yhtenä päivänä viikossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ilmastonmuutos kuulemma aiheuttaa nälänhätää ja pakolaisuutta kohti pohjoista. Siksi ruoantuotantoa kannattaa leikata juuri siellä, missä ilmastonmuutos parantaa ruoantuotannon olosuhteita. Ainakin jos vihreitä on uskominen ja miksi ei olisi?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Jari Tervoa on tässäkin asiassa uskominen: KUN maantiedon opettaja kertoo, että Suomen pisin joki Kemijoki laskee Rovaniemen ja Kemin kautta Perämereen, harva vastaa siihen: ”Ei mun mielestä.” Fakta on kiistaton. Maantieteilijät ovat asian tutkineet aikoja sitten.

Mutta kun maailman johtavat ilmastotutkijat ilmoittavat, että elämme tuhon partaalla, vastataan ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta, tai koulutusta ylipäätään: ”Se on kiinalaisten huijaus.” Tai: ”Ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt kautta aikain.” Tai: ”Mitä sulla on sitä vastaan, että Suomeen saadaan pitkiä, kuumia kesiä?”

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005862160.html

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mihinkähän sinä Lamminpää nyt vastasit?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tuo oli yleisesti kaikkeen tällä palstalla käytyyn ilmastonmuutoskeskusteluun. Päivästä päivään kommenteissa pyörivät nuo samat pseudoargumentit mitä Tervo kolumnissaan toi esiin: ”Se on kiinalaisten huijaus.” Tai: ”Ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt kautta aikain.” Tai: ”Mitä sulla on sitä vastaan, että Suomeen saadaan pitkiä, kuumia kesiä?”

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #14

Ilmastonmuutos ei välttämättä tuo kuumia kesiä, vaan Suomen lämpötila voi laskea 10 astetta, jos Golf-virran voima heikkenee ja virtaus pysähtyy.
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/palau...

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Jari Tervoa uskominen? Ja vielä tässä nimenomaisessa asiassa? Tervon analogiahan on täysin naurettava. Jännä, ettei Lamminpää ole sitä tullut huomanneeksi.

- Kemijoen kulkureitin maantieteellisten koordinaattien määrittäminen ja pituuden mittaaminen on helppoa. Saavutetaan erittäin tarkka tulos ja voidaan toistaa haluttaessa.
- Maapallon ilmaston mittaaminen on erittäin vaikeaa. Saavutetaan erittäin epätarkka tulos eikä voida toistaa (ennen kuin joku keksii miten matkata menneisyyteen).

Sivistynyt ihminen osaa tehdä eron: luottaa enemmän etäisyyden kuin ilmaston mittaajaan.

Näin ollen, kaikki viittaa siihen, että Jari Tervo on kirjailija.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Hienosti päätelty: Tervo on kirjailija, vieläpä hyvä sellainen. Ei se muuten noin nerokasta analogiaa olisi keksinyt. Ja kuten Tervo kolumnissaan taisi todetakin, on ehkä parempi että emme tee sitä koetta että josko vaikka tiedemiehet olisivatkin väärässä ja joku kvasiälyllissiä papanoita Uuteen Suomeen tiputteleva aropupu oikeassa.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #15

Tervon analogia ei ole nerokas. Ilmastonmuutoksen™ epäileminen ei ole millään muotoa vastaava asia kuin Kemijoen pituuden epäileminen.

Mistä lähtien älyllinen rimanalitus on ollut nerokasta?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Jospa saisi tähän väliin kommentoida.

Toden totta. Menneisyyteen on mahdoton matkata ja siksi mittaaminen tulee suorittaa tässä ajassa.

Antropogeenisen ja luonnollisen muutosvauhdin suhde on ratkaiseva.

Antropogeeninen muutosvauhti on selkeästi jyrkempi ja havaittavissa, kun taas luonnollinen muutosvauhti on äärimmäisen loiva, jota on lähes mahdoton havaita.

Lämpötilan mittaushistoria on alkanut n. 1750 vuoteen 2018, eli 268 vuotta.

Jos otamme esimerkkinä Holoseenin luonnollisena muutosvauhtina, sen vaikutus viimeisen 268 vuoden aikana on ollut vain n. -0.003°C loiventava, kun taas atropogeeninen vaikutus vastaavana ajanjaksona on ollut n.1°C.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #18

Kiva että joku tolkun ihminenkin onnistuu keskusteluun. Älyllisiä rimanalituksia täällä riittää. Onhan niilläkin toki oma viihdearvonsa, mutta liika on liikaa.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #20

Eihän tuossa ole järkeä. Vaikka olisikin totta, etten olisi ns. tolkun ihminen, se ei tee Tervon kehnosta analogiasta nerokasta. Jos nyt tolkusta puhutaan, niin mitä tolkkua meidän olisi ilmastonmuutos™asiassa uskoa Tervoa, tuota juopahtanutta vapaaherraa.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #22

Henteri!

Eihän Tervo suinkaan käskenyt itseään asiassa uskomaan, vaan maantiedon opettajaa ja ilmastotutkijoiden ylivoimaista enemmistöä.

Ja niihin minäkin uskon. En hentereihin enkä muihinkaan mutu-tuntumalla asioihin kantaaottaviin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Kun nyt viitattiin enemmistöön, on olemassa eri tutkintalinjoja ilmastonmuutoksen syiden selvittämiseksi.

Nyt usein viitataan siihen, ettei auringolla olisi roolia viimeaikaisessa maapallon lämpenemisessä, tarkoittaen 1950-luvulta lähtien.

No asiat saattavat muuttua, nyt jo useassa yhteydessä on tuotu esille antropogeenisen osuuden olevan pienempi kuin on luultu ja vastaavasti luonnollisten muutosten on katsottu selittävän isompaa osaa lämpenemisestä, kts. linkki.

[As the longest of all records in solar-terrestrial physics, the "aa" index goes back to 1868. Repeated increases and falls correspond roughly with the cycles of sunspots counted on the Sun's visible surface. More remarkable is a rising trend in the index through most of the 20th Century. The Rutherford team deduces from the trend an overall increase in the Sun's magnetic field by a factor of 2.3, since 1901.]

http://sci.esa.int/ulysses/12426-ulysses-results-i...

[Eugene Parker of the University of Chicago, the father of solar-wind theory, comments on the result: "It is a historical fact that our capricious climate responds to variations of the Sun's magnetic activity, with substantial warming and cooling with the rise and fall of activity over the centuries." In Parker's opinion the new discovery about solar magnetism should prompt fresh attention to the role of the Sun in contemporary climate change, alongside any effect due to man-made carbon dioxide.]

[The Rutherford team itself is already using the magnetic data to deduce increases in the Sun's brightness during the 20th Century. Other work in Europe on solar influences on climate includes studies of stratospheric effects (Berlin and Leicester) and of changes in cloud cover apparently associated with variations in cosmic rays, which obey changes in the solar wind (Danish Space Research Institute).
The paper, "A doubling of the Sun's coronal magnetic field during the past 100 years" by M. Lockwood, R. Stamper and M.N. Wild, is published in the journal Nature, 3 June 1999, vol. 399, pp. 437-9. The comments by E.N. Parker are in the same issue, pp. 416-7.]

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. Tuo ESA:n tutkimus on vanhentunut. ESA:n tuoreimmissa julkaisuissa ei ole osoitettu Auringolla olevan ratkaisevaa osuutta ilmastonmuutoksessa. Erilaisia tulkintoja voi syntyä pelkästään eriävistä mielipiteistä, mutta yhteistä kantaa ei ole toistaiseksi syntynyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #40

En huomannut edellisessäkään versiossa puhutun auringon ratkaisevasta roolista.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #36

Kyllä kyllä. Lamminpää aloitti tämän säikeen kommentoimalla, että Tervoa "on tässäkin asiassa uskominen".

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #42

No ennemmin Tervoa kuin sinua tai pseudotieteellisiä papanoita pudottelevia aropupuja.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #18

Kyllä kyllä. Miten maapallon keskilämpötila mitattiin 1700-luvulla?

(Menit vähän uuteen aiheeseen, koska Tervon analogiasta oli kyse.)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

Suomessa Celsius (nestemittaus) sai aikaan vanhimman lämpötilamittausten havaintosarjan alun 1737 Torniossa. Ajallisesti jatkuva havaintosarja käynnistyi Turun Akatemiassa vuonna 1748. Kansainvälinen mittaus alkoi suunnilleen samaan aikaan.

Tervon analogia on tietysti hänen ajatuksiensa analogiaa, eli kirjailijan ja ajattelijan ominaisuudessa.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #26

Mittauspisteitä lienee ollut kovin harvassa 1700-luvulla? Maapallon pinta-ala on reilut 0,5 miljardia neliökilometriä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

27. Aluksi kyllä. Mutta kehitys noin yleensäkin esiteollisesta ajasta tähän päivään on ollut hyvin voimakasta.

Luonnollisesti lämpötilalukemia on jouduttu estimoimaan ja tekemään sovituksia (lineaari-regressio) teknisen kehityksen myötä aina tähän päivään ja pyritty löytämään trendejä, siinä suhteellisen hyvin onnistuen.

Manipulaatioista ei siis ole kysymys, vaan käytännön syistä joudutaan aika-ajoittain tekemään myös kalibrointeja.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #28

Mikä on tämänhetkinen laskennallinen mittauspistetiheys? (mittauspistettä per neliökilometri)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

31. Tähän en osaa antaa suoraa vastausta, sillä mittauspistetiheys on muuttunut ja lisääntynyt jatkuvasti. Tällä hetkellä globaali mittauspistehiheys on kyllä suhteellisen riittävä.

Oleellistahan ei sinänsä ole mittauspistetiheys, vaan lämpötilan muutosvauhti (dT / t), joka kertoo trendin nousukulmasta. Tämä nousukulma vaihtelee globaalisti, riippuen maantieteellisestä profiilista, sekä luonnollisesti pituus- ja leveyspiireistä.

Eli dTn / t:n keskiarvo ja keskihajonta ym. saadaan kyllä laskettua kansainvälisten ilmatieteenlaitosten verkottumisena riittävän tarkasti.

Korjauskertoimilla saadaan lopuksi vertailukelpoiset globaalit lämpötila-arviot. Tämä koskee siis maamittaus-asemia.

Toinen tapa laskea globaali keskimääräinen lämpötila on puhtaasti matemaattinen, käyttäen hyväksi mustan kappaleen säteilyä (Stefan- Bolzmann säteilylaki).

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #39

Ok. Mikä olisi sitten teoreettisesti katsoen riittävä mittauspistetiheys? Se, kuinka validia maapallon keskilämpötilan määrittämiseksi lämpötilamittauksin tuotettu raakadata on (tämän täytyy olla positiivinen funktio mittauspistetiheydestä), on erittäin oleellinen kysymys.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #44

44. Teoreettisesti ja myös käytännössä ei oikeastaan ole järkevää mitata lämpötilaa liian tiheästi, se tuottaa vain samoja paralleeleja tuloksia. Sehän ei anna mitään lisäarvoa.

Mikä on sopiva mittaustiheys, se riippuu siitä, missä lämpötilagradientteja on. Eli lämpötiloja tyypillisesti mitataan päiväntasaajalta ja navoilta.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #52

Kyllä, liian tiheästi mittaaminen ei varmastikaan ole tarpeellista. Mutta kun huomioidaan, että tehtävä on niinkin kunnianhimoinen kuin maapallon (pinnan) keskilämpötilan mittaaminen (pa. 0,5 mrd km²), herää luonnollisesti kysymys siitä, mikä on optimaalisin tapa toteuttaa tuo mittaus ja kuinka lähellä/kaukana nykytilanteessa ollaan tästä optimista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #58

58. Optimaalinen mittaus käytännössä tarkoittaa lämpötilan mittaamisen tekniikan kehittymistä, joka lähestyy optimia. Absoluuttisia lukemia on luonnollisesti mahdoton saavuttaa, ellei sitä suhteuteta mustan kappaleen säteilyyn (-273.15°K). Periaatteessa kuten aiemmin mainitsin, mittaustiheys ei ole se pääasia, vaan mittauksien tarkkuus, -toistettavuus, -lineaarinen regressio ja muutosvauhdin arvioiminen. Näin päästään lähelle asteen kymmennysten tarkkuuksia. Kyse on siis estimaateista, joilla voidaan arvioida globaalia lämpötilakehitystä menneisyydestä tähän päivään ja tulevaisuuteen.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #63

En tietenkään väitä, että mittauspistetiheys olisi kaikki kaikessa. On kuitenkin kiistatonta, että se vaikuttaa oleellisesti mittauksen tarkkuuteen, samoin kuin mittauspisteiden sijaintien jakautuminen. Jos mittauspisteitä on esim. 10000, se tarkoittaa laskennallisesti yhtä mittauspistettä 50000 neliökilometriä kohden (seitsemän mittauspistettä Suomen kokoisella alueella).

Lähinnä sitä peräänkuulutan, että onko nykyinen maapallon keskilämpötilan mittausmenetelmä lähellä vai kaukana optimaalisesta. Onko kukaan ylipäätään selvittänyt sitä, mikä on optimaalinen mittausjärjestely?

Oma kysymyksensä ovat vielä nk. proxyt, joihin liittyy vielä suurempia ongelmia. Esim. tuo holoseenin lämpötilakerroin (-0,000125) on tuotettu perustuen mm. siitepöly- ja simpukankuoriproxyihin...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #68

68. Kyllä lämpötilan mittaamisen tarkkuus perustuu itse anturin tarkkuuteen eli erottelukykyyn ja toistettavuuteen. Jos anturit ovat tasalaatuisia, mittauspistetiheydellä päästään näkemään paikkakohtaisten muutosvauhtien poikkeamat.

Optimaalinen globaali mittausmenetelmä tällä hetkellä on niin lähellä optimaalista, kuin on mittaustarkkuus, eli erottelukyky ja toistettavuus.

Koska lämpötilan itseisarvo vaihtelee paikkakohtaisesti, oleellista on mitata sillä mittaustiheydellä mikä globaaliisti on tällä hetkellä käytettävissä, mutta muutosvauhtina. Se antaa gradienttina paljon enemmän tietoa kuin lämpötilan itseisarvo.

Se mitä proxyihin tulee, meillä on käytettävissä ne proxyt mitä meillä on. Tuottaako se ongelmia, no ehkä niille jotka eivät niistä riittävästi ymmärrä.

Jos haluat tutustua kansainvälisiin meteorologisiin mittastandardeihin, WMO on oikea paikka.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #71

Tottakai, yksittäisen mittauspisteen antaman tuloksen tarkkuus perustuu käytettävän laitteiston laatuun. Tämä on toki selvää.

Sitä yritin kysyä, että mikä olisi optimaalinen mittausjärjestely (laitteisto, mittauspisteiden lukumäärä, sijoittuminen jne.), jolla mitata maapallon keskilämpötila...että onko tällaista, sanottaisiinko, mittausteoreettista perustutkimusta tehty ilmastonmuutostutkimuksen sisällä lainkaan?

Eikö lämpötilan muutosvauhdin mittaaminen ole yhä lämpötilan mittaamista; periaatteessa kahden mittauksen erotus?

Muistan hämärästi kauppakorkea-ajoiltani, että aikasarja-analyysin peruskikkoja oli differoida data, koska useimmat mallit edellyttivät aikasarjalta nk. stationaarisuutta. Tarkoitatko tätä kun sanot, että muutosvauhti antaa enemmän tietoa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #39

Kun tiettävästi ensimmäinen ihminen on käynyt etelänavalla vuonna 1911 ja pohjoisnavalla todistetusti vasta 1948, niin miten napa-alueilta sitä ennen saatiin mittaustuloksia jotka ovat vertailukelpoisia nykyisten mittausten kanssa?

Tämä koko hullutushan kulminoituu siihen että vaaditaan globaalin lämpötilan vakioimista asteen kymmenyksen tarkkuudella verrattuna esiteolliseen aikaan vaikka kukaan ei oikeasti voi väittää tietävänsä globaalia lämpötilaa asteen kymmenyksen tarkkuudella 1700-luvulla. Tämän itsestäänselvyyden sanominen ääneen tuntuu aiheuttavan "vastapuolessa" aggressiivisia reaktioita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #51

52. Tähän riittää vallan hyvin se, kun seuraa Suomen lämpötilojen mittaushistoriaa. Lämpötilojen vakioimisesta tuskin on kysymys, vaan lämpötilan muutosvauhdista, joka ei ole luonnollinen. Lämpötilagradientti on nouseva.

Sekin jo pelkästään riittää kun ymmärretään, mitä ylipäätään tarkoitetaan muutosvauhdilla, ilmastojaksoilla ja ajallisella suhteellisuudella.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #53

"Lämpötilojen vakioimisesta tuskin on kysymys..."

Ai? Et ole koskaan kuullut vaatimuksista joiden mukaan lämpötila tulisi vakioida maks 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämmäksi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #55

55. Ei tässä ole kysymys vakioimisesta, vaan pyrkiä saavuttamaan alle 1.5 °C nousun taittuminen esiteollisesta ajasta. Mihin vuotuinnen lämpötilavaihtelu eksplisiittisesti tulee asettumaan, sitähän ei tiedä kukaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #57

"...vaan pyrkiä saavuttamaan alle 1.5 °C nousun taittuminen esiteollisesta ajasta."

Jolloin meidän pitäisi tietää globaali lämpötila 1700-luvulla asteen kymmenyksen tarkkuudella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #59

59. Vastattakoon tähän vaikka niin, että asetatko kyseenalaiseksi kansainvälisten meteorologisten instituuttien osaamisen lämpötila-mittauksien tarkkuudessa ja analyyseissa kautta historian, vai epäiletkö omia kykyjäsi estimoida asteen kymmennyksiä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Independent Audit Exposes the Fraud in Global Warming Data

https://www.armstrongeconomics.com/world-news/clim...

For the first two years, from 1850 onwards, the only land-based reporting station in the Southern Hemisphere was in Indonesia. Then there were ship observations at the time but Australian records had not started until 1855 in Melbourne, behind Auckland which started in 1853. This data appears to have been just made up.
According to the HadCRUT4 calculation of coverage, it was almost 1950 before there was data from even half of the Southern Hemisphere was available. Yet they claim global warming has taken hold for 100 years prior. Then the Paris Climate Agreement takes the HadCRUT4 average from 1850 to 1899 as an “indicative” temperature or pre-Industrial Revolution. There is absolutely no possible way the data set being used to support all this Global Warming is even valid for any forecast.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #34

34. Oleellista ei ole mittauspistetiheys, vaan antropogeenisen lämpötilan muutosvauhti ( dT / t ), joka on jokatapauksessa jyrkempi, kuin luonnollinen muutosvauhti yli globaliteetin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #41

"The audit has concluded that the studies are deliberately exaggerating temperatures to support a theory of global warming utilizing global averages that are far less certain than what is being forecast."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #45

45. Jos epäillään joka asiaa, miten voidaan olla varma oikeastaan mistään, jollei ole keinoja ratkaista, -niinkuin tässä tapauksessa,- säätietojen ja mallien suhdetta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #46

Teoreettisesti on täysin mahdollista selvittää ilmastohistoria, nythän on paljolti keskitytty todisteluun ihmisestä johtuvasta ilmastonmuutoksesta, lätkämaila yms.

"Perustelut molemmissa uskonnoissa ovat yhtä epämääräisiä ja vaikeasti ihmisten todennettavissa, joten ei ole muuta tehtävissä kuin uskoa tai olla uskomatta ylipappien saarnoja."

https://ls24.fi/artikkelit/ilmastohysteria-leviaa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #60

60. Ilmastontutkimusta / meteorolgiaa ei pidä sekoittaa uskontoon. Tuo mainitsemasi ”lätkämaila” on sovitettu käyrä suhteellisena muutoksena, ei siinä ole korostettu mitään osiota. Jos kansainväliset istituutiot kuten esim. NASA tai ESA julkaisevat dataa, tuskin he julkaisevat sitä huijaamisen toivossa. Kyllä tässä nyt on ennemminkin kyse kommentoijan kyvystä tehdä asianmukaisia estimaatteja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jari Tervolta erinomainen kirjoitus - vaikka se oli hieman raflaava, mutta totta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Entäpä jos maantiedon opettaja olisi kertonut vuonna 1970, että Kokemäenjoki on pisin? Joki olisi mitattu ja tieto vääräksi havaittu. Sen jälkeen hän kertoisi vielä saman vuonna 1985, 1990 ja 2000 samoin tuloksin. Opettajan selitys olisi, että maannouseman vuoksi joki pitenee koko ajan ja ohittaa Kemijoen hetkenä minä hyvänsä.

Kun hän nyt kertoo saman vuonna 2018, olisi tuosta historiasta johtuen asia perusteltava poikkeuksellisen hyvin. Nythän tämäkin tilaisuus on menetetty kun heti ensimmäisenä esitettiin, että yhden tonnin poistaminen autosta 20000 eurolla on selvästi parempi vaihtoehto kuin 1000 tonnin poistaminen samalla rahalla muualta.

Asian eteen ei siis tulla tekemään verojen korotuksen lisäksi mitään isompaa ainakaan, ennen kuin homma oikeasti räjähtää silmille. Silloinkin todennäköisemmin sijoitetaan pieni rahamäärä rajavalvonnan ryhdittämiseen eikä ääretöntä rahamäärää muun maailman pelastamiseen. Tai varmaan yritetään sijoittaa ääretöntä rahamäärää, mutta pankki ei myönnä lainaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

7. No retoriikka sikseen. Niin Suomessa kuin ulkomailla on ryhdytty käärimään hihoja, sieppaamalla llmakehästä hiilidioksidia ja siitä energiaa, käyttövoimana aurinko.

Yhtenä esimerkkinä Suomessa käynnistetty pilottihanke - Soletair (VTT ja LUT).

https://www.lut.fi/web/en/news/-/asset_publisher/l...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #69

69. Ja mitkähän olivat ne perustelut? Jos Sinulla on parempaa tietoa kuin kehittäjillä itsellään, kerro ihmeessä?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Sellainen huomio vain että vaikka naudanlihan kulutus laskisi 20% niin tuotantoa ei Suomessa tarvitsisi yhtään laskea, koska tuolloin tuotanto ja kulutus olisivat taspainossa. Vain leipäviljassa tuotanto on suurempaa kuin kulutus.

https://tinyurl.com/y8pt3l6v

Ylen juttu jonka perusteella jättäisin pellot vielä pelloiksi.

https://yle.fi/uutiset/3-9720894

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no varmaan jos maitotuotteet ja lihan tuotanto vähennettäisiin, varmaa elintarviteollisuudessa tulisi
suurtyöttömyys ja kaupan hyllyistä osa oisi tyhjiä ja sillai syntyisi levottomuutta ja ruoka osaksi loppuisi kaupan hyllyiltä ja työttömyys lisääntyisi kaupassa ja sillai sekasotku saattaisi olla edessä ja elintarviketeollisuus muutuisi sillai,että maajussit kasvattaisivat vain itselle ruokaa ja raudanpuutos lisääntyisi ihmisillä, kasveista kun rauta imeytyy heikosti ja apteekeissa rautatabletit kävisi kaupaksi hyvin sitten
, vai????Niin ja ruuanhinta nousisi ehkä????Saattaisi näin ehkä käydä ja ajautuisimme 1800--luvun nälkävuosiin, jolloin joissakin paikkakunnilla oli ojanvarret täynnä r
ruumiita, pettuleipä oli tukkeuttanut suolet
Toivotaan että nälkää ei tulisi ja työpaikat säilyisi kaupassa ja maataloudessakin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Juu netissä kertomus:Tutkijat nimesivät ympäristöä tuhoavat kasvikset

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Todennäköisesti Helsingin Sanomien kirjoitus nostaa kepun ja kokoomuksen isänmaalliset äänet yhdessä persujen kanssa, niin arvelen

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Vaan mitäpä siitä seuraa, jos me lopetamme lihan, kalan ja maitotuotteiden syönnin? Meidän elimistömme on vähintään ajalta 100000 vuotta taaksepäin. Se on sopeutunut edellä mainittuihin ravintoaineisiin ja lisäksi syötäväksi kelpaaviin kasveihin ja kasvinosiin. Vilja on tullut kuvioon vasta 10000-5000 vuotta sitten. Ihminen ei ole kovin hyvin sopeutunut käyttämään viljakasveja ravintonaan. Jotkut eivät voi syödä viljaa laisinkaan ja suuri joukko voisi paremmin, jos eivät söisi viljaa.
Mitä seuraa siitä, jos ravitsemus pohjautuu kokonaan viljaan, valkuainen aminohapoiltaan yksipuoliseen kasvivalkuaiseen ja eläinrasva puuttuisi kokonaan tai puhumattakaan, että syötäisi keinotekoista laboratoriossa tuottettua lihaa. Miten meidän kivikautinen elimistömme suhtautuisi tähän?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Miksi meidän pitäisi lopettaa lihansyönti ja maito, kun suurimmat saastuttajat kait ovat Kiina ja USA, he ei taida lopettaa lihansyöntiä vai??

Pekka Iiskonmaki

Jaksaako suomalaiset vouhottaa seuraavaan nälänhätään, vai tuleeko järki päähän mahan kurniessa?

Ps. Minä muistan elävästi, kun Neuvostoliitossa oli nälkä todellisuutta.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Maajussejahan on hyvä syyttää:

Kuitenkin turismi aiheuttaa noin 8 prosenttia ihmisen aikaansaamista kasvihuonekaasupäästöistä. Siis turismi joka on ajanvietettä ja hupia 100%:sti.

Matkustusvälineiden osuus turismin päästöistä on liki neljännes. Muut päästöt syntyvät kulutuksesta kohteessa.
Lentäminen edistää ilmastonmuutosta jopa 50 kertaa sen mitä junalla matkustaminen. Ympäristön kannalta lentäminen on liikkumismuodoista vahingollisinta.

Kun suomalainen ostaa meno-paluu-lipun rapakon yli New Yorkiin, aiheutuu siitä hiilidioksidipäästöjä lähes neljä tonnia. Las Palmasiin matkustavat aiheuttavat päästöjä melkein kaksi, Bangkokiin lentävät saastuttavat reilut neljä ja Australian Sydneyyn matkustavat jopa 11 tonnia!

Hiilidioksidipäästöjä voi verrata autoiluun: jos jättäisi lomalla lentämättä Australiaan, voisi hyvällä omallatunnolla autoilla töihin 20 kilometrin päähän, päivittäin - seitsemän vuoden ajan! Bangkokin tai New Yorkin lento taas vastaa lähes kolmen vuoden työmatka-autoilua. Las Palmasin meno-paluu-lipuilla autoilisi vuoden päivät.

Joo mutta ajetaan me vaan maanviljelys alas niin maailma pelastuu.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Aika raju kärjistys, mutta totta kyllä on, että maataloudessa on muitakin ongelmia kuin piereskelevät lehmät. Esimerkiksi Itämeren sinilevävitsaus on aika pitkälti pelloilta valuvan paskan vika.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Itämeren levävitsaus on lähes yhtä vanha kuin koko Itämeri.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #24

Nope. Sinilevien liika lisääntyminen on uudempi juttu.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #29

Laivojen lokikirjamerkintöjä on tallessa useamman sadan vuoden takaa. 1700 luvulla Ruotsalaiset jo ihmetteli kun itämeri oli vihreä koko matkan Bornholmin ja Tukholman välillä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #32

Kyllä ilmiö on keskiajalta peräisin, yhteisöjätteistä kertynyt. Kts. linkki ja esittelyn pari ensimmäistä lausetta.

http://www.mtt.fi/met/pdf/articles/met68_p190-200....

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #33

Sinilevä syntyi keskiajalla?
Oikeastihan sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä ja sinilevän esittäminen jotenkin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen sivutuotteena on jotain niin absurdia ettei tiedä miten siihen edes kommentoisi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #56

Varmaan tiedät hyvin olevasi oikeassa tässä asiassa, kuten oli Lehtinen jo omassa kommentissaan.

Oikeastaan kyse oli siitä, että lokikirjoihin oli jo tuolloin merkitty maininta sinilevälautoista;)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Purjehdus itämerellä on kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto, kuin lentäminen etelän lomakohteeseen. Nuorisolle pitäisi antaa purhjehduksen opastusta esimerkiksi erilaisten kesäleirien muodossa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #48

Joo, etenkin jos purjehtii tai soutaa, niin täysin päästötöntähän se on. On tämä muuten hauskaa keskustelua: kirjoittipa sitten mitä tahansa niin sieltä luetaan jotain mitä siellä ei ole. Vai väitinkö oikeasti että sinilevät johtuvat ilmastonmuutoksesta?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #64

Et mutta paljastit olevasi pihalla kun väitit että sinilevän liikakasvu on jotenkin uusi asia ja että syy on pelloilta valuvan paskan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #67

Eikö olekin ihanaa että minäkin olen ainakin pikkuasioissa erehtyväinen? You are not alone.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Eniten tuossa häiritsee toissijaisiin asioihin keskittyminen. Kasvissyöntiin siirtymisen vaikutukset kasvihuomepäästöihin ovat muutaman mutkan ja jossittelun takana. Viisaampaa olisi keksittyä itse pääasiaan, eli fossiilisten polttamisen vähentämiseen. Helsingissä tämä tarkoittaisi hiili- ja maakaasuvetoisesta energiapolitiikasta luopumista. Tämä hanke olisi hesarillekin luonteva vaikuttamisen kohde, Tietenkin tämäkin säästö voi vielä johtaa fossiilien käytön lisääntymiseen muualla (ehkä muissa maissa eikä Suomessa), joten yksittäisten konkreettisten fossiilien polttamattajättämispäätösten lisäksi tarvitaan muitakin poliittisia toimia.

Oleellista tässä on se, että fossiilipäästöt vähenevät vain fossiilisten polttamista vähentämällä. Epäsuorat toiveet päästöjen vähenemisestä vaikkapa kasvsruoan suosimisen seurausvaikutuksina tai vihreiden kulutustarvikkeiden käyttöä lisäämällä, ovat tuohon verrattuna paljon enemmän toiveajattelun varassa, ja vievät turhaan huomiota pois pääasialta eli konkreettiseslta fossiilisten polttamisesta luopumiselta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Helsinki polttaa hiiltä, koska samalla kertaa saa sekä kaukolämpöä, että sähköenergiaa. Olisi sekin hukkausta, jos sähkö tehtäisiin erikseen, niin että lämpöä ei hyödynnetä, vaan se karkaa taivaalle. Tai lämpöä tehtäessä ei samalla saataisi sivutuotteena sähköenergiaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Helsingillä olisi ollut hyvä tilaisuus vaatia uusin rakennettava ydinvoimala jonnekin riittävän lähelle Helsinkiä, niin voimalan hukkalämpö olisi saatu talteen kaupunkia lämmittämään, mereen huuhtelun siijaan, ja fossiilisten polttaminen olisi voinut loppua siihen.

Tuollainen ratkaisu hoitaisi ilmastosynnit historiaan Helsingin osalta. Se ei vielä riittäisi maapallon kannalta, sillä Suomen pitäisi lisäksi omaksua politiikka, joka estää tuon säästetyn hiilen paluun Suomen synneiksi hiilivuodon kautta. Koko maailman puolesta Suomi ei voi päättää, mutta voisi hoitaa kuitenkin oman osuutensa, ja luopua tällaisesta ei-välttämättömästä fossiilisten poltosta mahdollisimman pian.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Viljelijöistä "öljysheikkejä" eli tuottamaan biopolttoöljyä, ilmeisesti tämän alan raaka-aineista on loppujen lopuksi pulaa eikä ekopolttoöljyä olisi kannattavaa tehdä esim. puusta, koska siitäkin syntyy liikaa hiilidioksidia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Biopolttoaine

http://www.hankerekisteri.fi/sisalto/raportit/maat...

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Autojen päästöjä pyritään kiristämään jatkuvasti. Valmistajat kehittävät yhä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja ja niillä on silti vaikeuksia pysyä jatkuvasti muuttuvan lainsäädännön sekä omia rajoituksiaan suunnittelevien maiden ja kaupunkien vaatimusten tahdissa.

Kuitenkin:

15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä. Ja montakohan niitä suuria rahtilaivoja on yhteensä.

Kaikki on niin kovin suhteellista. Meillä kuitenkin näperrellään dieseleiden polttoaineveron kanssa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Volkswagenin pääjohtaja pitää siirtymistä sähköautoihin ”mielettömänä” – ”Totuus on: Emme siirry sähköön, vaan hiilikäyttöön”"

Sähköautot lisää co2 päästöjä. Lähestulkoon kaikki hiilidioksiidin vähentämiseen tähtäävät hankkeet lisää päästöjä ja viherhihhulit hyppii tasajalkaa ja taputtaa.

Tossa jutussa taitaa olla sellainen pikku virhe että tarkoittavat ilmeisesti akustoa?
"Süddeutsche Zeitungin haastattelussa kerrotaan yhden sähköauton akun tuottamisen synnyttävän viisi tonnia hiilidioksidipäästöjä.

”Sitten ajamme hiilellä maaöljyn sijaan ja tuottamme enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin nyt”, sanoi Diess."

https://tekniikanmaailma.fi/volkswagenin-paajohtaj...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset