MikkoAhola

Väljä asuminen kiihdyttää ilmastonmuutosta

Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?

Liian väljää asumista syntyy etenkin silloin, kun lapsiperheen lapset muuttavat pois kotoa, ja pariskunta jää asumaan lapsiperheelle mitoitettua asuntoa. Avioerot ja puolison kuolema voivat vielä johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen asuu yli sadan neliön asuntoa. Tämä iso asunto on tietenkin lämmitettävä ja lämmitys suurentaa hiilijalanjälkeä.

Kaupungeissa taas olisi kysyntää pienistä asunnoista, mutta esimerkiksi vihreiden vastustuksen vuoksi niitä ei asemakaavan mukaan saa rakentaa. Kuitenkin kaupunkienkin ruokakunnista yhä suurempi osa on yksinasujia, joille riittäisi asunnoksi yksiä. Pienet asunnot vähentäisivät suomalaisten hiilijalanjälkeä.

Maaseudulla voi kuitenkin olla vaikeuksia myydä suurta perheasuntoa ja muuttaa pienempään. Ostajia ei yksinkertaisesti ole.

Väljästi voisi asua kaksinkin tai yksinkin, jos talo on lämmitetty maalämmöllä tai on nollaenergiatalo tai passiivitalo.

Rakentaminen kuluttaa runsaasti energiaa, joten vanhojen talojen purkaminen ja uusien, energiatehokkaampien talojen rakentaminen ei liene perusteltua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mikko, on totta, että väljää asumista on "talojen välillä" ja "talon sisällä".

Minäkin olen asiaa tänään pyöritellyt ja pohdiskellut, ks. blogiteksti + tekstin ohessa olevat kuvat, jotka kertovat myös paljon aiheesta:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267203-20...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Varakkaat hakeutuvat nykyisin keskustoihin asumaan ja varakkailla on millä kuluttaa, ja siksi hiilipäästöt ovat suurempia.
Lämpöpumppujen määrää, yli puoli miljoonaa, ilahduttaa. Tosin kotitalouksien määrä Suomessa on 2,6 miljoonaa.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Korreloiko väljä asuminen hiilijalanjäljen kanssa? Mikäli sadan neliön asunnossa asuu kaksi henkilöä, he kuluttavat ja käyttävät palveluita kahden henkilön verran. Mikäli asunto täytetään kahdellakymmenellä henkilöllä, heidän jalanjälkensä on kymmenkertainen. Ihmisten määrä ratkaisee, ei asumisen väljyys.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Kyllä vanhoista rintamamiestaloistakin saa energiapihejä: v. 2000 43000 kWh => v. 2018 16000 kWh
Vaatii vain: 1) ikkunoiden uusiminen 2) koneellinen lämmöntalteenotti ja 3) maalämpö
4) kylmäsiltojen eristys. hiilijalanjälkeämme vähentynyt reippaasti yli 50%
Olemme osamme tehneet 'ilmastonmuutoksen' hillinnässä
(Taloa ei sa edes purkaa koska suojellulla alueella.)

Tietysti tämä ei ollut halpaa :(

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Olet toiminut esimerkillisesti.

Pienempituloisella ei useinkaan ole tähän mahdollisuutta lainoituksen vuoksi.

Energiaremontti maksaa itsensä tyypistä ja toteuttajasta (omatoimi vs ammattiliike) riippuen kohtuullisessa ajassa.

Olisi perusteltua antaa kohtuukorkoisia enrgialainoja myös niille, joille pankkien lainahanat eivät aukene.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

" 1) ikkunoiden uusiminen 2) koneellinen lämmöntalteenotti ja 3) maalämpö
4) kylmäsiltojen eristys".

Laskin kerran, että 1) Ikkunoiden uusimisen takaisinmaksuaika on n. 50 v.
2) Koneellinen lämmöntalteenotto vaatii lisäksi talon tiivistämisen. Ainakin meidän rintamamiestalomme oli hatara kuin harakanpesä.
3) Maalämpö maksanee rintamamiestalossakin n. 20.000 eur. Meillä takaisinmaksuaika on n. 11 v. talon tiivistämisen jälkeen.
4) Kylmäsiltojen osuus koko kylmästä vaipasta lienee prosentin osia, joten niiden työläs tiivistäminen tulee kalliiksi.

Noilla blogissa listatuilla toimenpiteillä tuskin saa tuota vähennystä. Jotain muutakin on tehty.

Markku Koivikko

No niin,itse kuitenkin ajat bemarilla... ja hienossa kaupunkikodissas,on takat ja kaikki,tiiän...Heh Heh,mitäs se sua vaivaa vaikka muut pistetään kävelemään...Muut muuttakoot sinne kaupunkislummeihin,niinhän sinä haluat.
Oletko koskaan miettinyt,kun katsot kallioita,ne olleet sulia joskus,tyhmähän se on jollei sitä tajua,tämä pallomme kylmenee kokoajan,kylmä totuus,tiedän että se vie tuhansia vuosia,ja te vaahtoatte nyt hetkellisestä lämpeämisestä,pallomme sisuus on sulaa laavaa,jäähtynyt jo pitkän aikaa,kukaan ei puhu siitä,vai väitäkö vastaan,kommentoikaa muutkin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kaupunkislummeihin muuttavat ovat tilastojen mukaan 90 prosenttisesti maahanmuuttajia
http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236608-...

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Ei kovin kannata muuttaa pienempään. Olen asunut nykyisessä 29 vuotta.

Siis omalla kohdallani, kun olen tiivistänyt kaupunkia jakamalla tontiin, iskee tontista myyntivoitonvero.

Lisäksi, jos vuokraan asuntoni, iskee luovutusvoitonvero.

Erikseen noin 30.000 euroa ja yhdessä 60.000 euroa.

Tämä on poliittinen valinta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Neuvostoliitossa oli kommuuniasunnot yhteiskeittiöillä, ehkä me euvostoliitossa pääsemme samaan ylellisyyteen kun vielä velkaa kasataan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Luetaanko veneen alla asuminen väljäksi asumiseksi ?

Käyttäjän SeppoMakkonen kuva
Seppo Makkonen

Asumisen hiilipäästöt korreloivat voimakkaasti väestön määrän kanssa. Väestö on laskussa..... kaikki hyvin ja paremmaksi muuttuu

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Sekin on vaihtoehto, että heittää vesilintua ilmastonmuutos-itsesyyllistämisellä ja laskee taivasalmujensa tulleen kuitatuksi sillä, että on maksanut käyttämästään energiasta sen verran rahaa kuin on kuluttanut.

Energiaa voi tuottaa monin tavoin, ei ole pakko tuottaa energiaa tavalla joka tuottaa hiilidioksidia.

Toimituksen poiminnat