MikkoAhola

Ihmisarvo biologisesta näkökulmasta

  • Ebolan menehtynyt potilas 1976 (Wikimedia commons)
    Ebolan menehtynyt potilas 1976 (Wikimedia commons)

 

Ihminen on biologinen laji ja jos ajatellaan ihmisarvoa, niin voisi ajatella arvoa sen mukaan, kuka on biologisesti hyödyllisin ihmislajille, eli muille ihmisille. Sellainen yksilö, joka parhaiten vaikuttaa ihmislajin säilymiseen ja estää sen kuolemisen sukupuuttoon voisi tällöin olla arvokas lajimme edustaja.

Biologiassa on määritelmä kelpoisuus (englanniksi fitness), jolla määritelmänsä mukaan tarkoitetaan kykyä saada mahdollisimman paljon lisääntymisikään kasvaneita jälkeläisiä. Kelpoisuus liittyy yksilön terveyteen, voimakkuuteen, kykyyn hankkia ravintoa itselleen ja poikasille ja kykyyn paeta saalistajia ja selvitä hyvin tappeluista omien lajitoverien välillä. Jos kelpoisuus otettaisiin ihmisarvon perustaksi, niin silloin tämä käsitys olisi hyvin lähellä vahvuuden käsitettä.

Ihmiskunnan suurin uhka ei kuitenkaan ole petoeläimet, eikä nälänhätä. Pahin vihollinen on tällä hetkellä huomaamaton, mutta koko ihmiskunnan historia on ollut taistelua tätä vaarallisinta vihollista vastaan. Vaarallisimmat vihollisemme ovat bakteerit, virukset ja loiset. Emme mielellään päästä ajatuksiimme sitä tosiasiaa, että minä tahansa päivänä, koska tahansa, maailmassa voi syntyä tappava kulkutauti, joka tuhoaa koko ihmiskunnan. Vuosikymmen sitten tästä uhasta antoi esimerkin Afrikassa levinnyt ebola-epidemia, joka tappoi yli 90 % siihen sairastuneista. Ebolan leviämistä paikallisesta epidemiasta laajemmaksi, koko maailmaa kattavaksi pelättiin, mutta onneksemme epidemia talttui alkuunsa.

Mikrobit kuitenkin muuntuvat ihmisiä nopeammin, joka 20 minuutti, ja niitä on paljon. Ruuansulatuskanavassamme on kymmenen kertaa enemmän bakteereja, kuin mitä meillä on omia soluja. Biologien mukaan ihmiskunnan ja mikrobien taistelun lopputulos on selvä, mikrobit tulevat joka tapauksessa lopulta voittamaan taistelun ja tuhoamaan ihmiskunnan, jos emme tuhoudu jostain muusta syystä jo sitä ennen.

Ebola ei kuitenkaan tappanut kaikkia siihen sairastuneita. Jotkut jäivät siitäkin henkiin. Heillä oli geenit, jotka mahdollistivat eloon jäämisen. Kaikki eivät myöskään sairastu AIDSiin, vaan heillä on geeniperimä, joka tekee heidät immuuneiksi tartunnalle. Kun tulevaisuudessa meihin iskee voimakas pandemia, joka tappaa lähes koko ihmiskunnan, niin ne ihmiset, jotka geeniensä ansioista jäävät henkiin ja säilyttävät ihmiskunnan elossa, ovat tietyssä mielessä hyvin arvokkaita ihmisiä.

Taistelu mikrobeja ja loisia vastaan, taistelu sairauksia vastaan on selityksenä sille, miksi ihmisillä on perimässään ”vahingollisia” geenejä. Afrikkalaisilla ihmisillä on sirppisoluanemiaa aiheuttava perintötekijä hyvin yleinen. Tämä johtuu siitä, että sama geeni, joka aiheuttaa sirppisoluanemian, suojaa kantajaansa malarialta. Haitallinen geeni voi olla ratkaisevan hyödyllinen silloin, kuin taistellaan tappavaa tautia vastaan. Tästä samasta mallista on etsitty selitystä myös sille, miksi kaikista ihmisistä noin 1 % sairastuu skitsofreniaan. Skitsofrenialla on geneettinen perusta, mutta miksi skitsofreniageenit eivät ole karsiutuneet ajan kuluessa. Selitys voi olla siinä, että nämä samat geenit liittyvät puolustautumiseen mikrobeja vastaan. Ehkä jonain päivänä vain ne ihmiset, joilla on skitsofreniageenejä jäävät henkiin ihmiskunnasta, kun jokin maailmanlaajuinen tappava pandemia iskee meihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Jukka Pelkonen

Materialistisesta maailmankatsomuksesta käsin jokaisen ihmisen ihmisarvoa ei voine kovin hyvin perustella.

Juutalais-kristillisen etiikan suurin saavutus on juuri tämä ihmisen jumalalliseen alkuperään liittyvä ajatus jokaisen ihmisen ainutlaatuisesta arvosta. Mikään muu kulttuuri ei liene tuntenut tätä ajatusta, ei myöskään antiikiin pakanallinen kulttuuri. Roomalaiselle isälle ei ollut mikään ongelma hylätä ei-toivottu lapsi kuolemaan.

Länsimaisessa kulttuurissa ajatus on sisäänleivottu niin että ateistitkin yleensä hyvöksyvöt sen. Tämä juutalais-kristillinen idea löytyy YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta kuin myös EU:n perusoikeuksien julistuksesta.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Raamattua lukiessa tulee esille, että ennen uskonnon avulla selitettiin myös fysikaaliset tapahtumat, kuten ukkosen synty, pilvien leijuminen ja sateiden synty. Nykyisin näistä fysikaalisista selityksistä on luovuttu, ja rajoituttu selittämään etiikan kysymyksiä. Toisaalta, samalla tavoin kuin fysiikka ja luonnontieteet ovat vallanneet alaa Raamatun selityksiltä, niin myös yhteiskuntatieteet ja filosofia ilmeisesti valtaavat vielä alaa eettisten periaatteiden selittämiseltä.

mikael torppa

Raamattuhan kertookin totuuden noista fysikaalisista ilmiöistä. Jumala kertoo sanassaan sen miten esimerkiksi sade syntyy jne.. Tuon ajan ihmiset eivät sitä itse voineet millään tietää sillä asian on tiede saanut vasta nykyaikana selville mutta Raamattu onkin Jumalan sanaa sillä Jumala ilmoitti profeetoille jotka Raamatun kirjoittivat miten asia on.

Job 26:7 Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
8 Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.

Jobin kirja kirjoittaja tiesi monta tuhatta vuotta sitten, että maa on tyhjän päällä. Maa planeetalla ei ole perustuksia, joka sitä kannattelisi, vaan se leijuu avaruudessa tyhjän päällä kuten muut planeetat. Miten on mahdollista, että Jobin kirjan kirjoittaja tiesi tämän asian? Koska Jumala kertoi sen hänelle.

Jobin kirjan kirjoittaja kertoo myös, että Jumala on sitonut vedet pilviinsä, eivätkä vedet halkea niiden alla, vaan pysyvät kasassa. Lämpö maapallollamme muuttaa vettä vesihöyryksi, joka nousee ilmaan muodostaen pilviä, jotka eivät tipu taivaalta, vaikka ne sisältävät vettä. Mistä Jobin kirjoittaja tiesi tämän? Koska Jumala kertoi sen hänelle.

Job 36:27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

Job 36 (KJV alkutekstin mukainen käännös)
27 For he maketh small the drops of water: they pour down rain according to the vapour thereof:
28 Which the clouds do drop and distil upon man abundantly.

Jobin kirjan kirjoittaja sanoo, että pilvissä on vesihöyryä, joka tippuu sateena alas maan päälle. Mistä Jobin kirjan kirjoittaja tiesi tämän? Koska Jumala kertoi sen hänelle.

Jer 10: 13 Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.

Jer 10: 13 (KJV alkutekstin mukainen käännös) When he uttereth his voice, there is a multitude of waters in the heavens, and he causeth the vapours to ascend from the ends of the earth; he maketh lightnings with rain, and bringeth forth the wind out of his treasures.

Jeremia kirjoittaa alkutekstin mukaan, että taivaassa on suuri määrä vettä ja että vesihöyry nousee ylös maan ääristä. Maapallolla on veden kiertokulku, jossa lämpö nostaa vedestä vesihöyryä taivaalle, josta muodostuu pilviä, josta vesi palaa takaisin maahan vesisateena. Mistä Jeremia tiesi veden kiertokulusta ja vesihöyryn nousemisesta takaisin taivaalle? Koska Jumala kertoi sen hänelle.

Amos 9:6 hän, joka rakentaa yliskammionsa taivaisiin ja perustaa holvinsa maan päälle, joka kutsuu meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle-Herra on hänen nimensä.

Mistä profeetta Aamos tiesi, että merestä nousee vettä, joka sataa takaisin maan päälle? Koska Jumala kertoi sen hänelle.

K Veikko

“kuka on biologisesti hyödyllisin ihmislajille”

Kun puhutaan lajista kokonaisuutena, ei kysytä "kuka". Yksilöllä ei silloin ole merkitystä.

Ehkä juuri tämä geenien monimuotoisuuden lisääminen saa meidät lisääntymään hillittömästi ja pitämään hengissä myös "toivottomasti epämuodostuneet" ihmislajin yksilöt. – Kukaan ei voi tietää niitä yksilöitä, jotka jäävät henkiin globaalin virustartunnan levitessä tai katastrofaalisen ydinonnettomuuden sattuessa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Evoluutiobiologiassa on luovuttu aikaa sitten ajatuksesta, että lajivalinta tehtäisiin "lajin hyväksi" periaatteella. Ainoa periaate evoluutiossa on omien geenien mahdollisimman hyvä jatkuminen.

Eläimillä on todettu se ilmiö, että ne valitsevat mieluummin sellaisen parittelukumppanin, jolla on erilainen immunovasteeseen perustuva geeniperimä, kuin heillä itsellään. Näin jälkeläiset saavat monipuolisemman suojan tulevia tartuntatauteja vastaan. Geeniperimän erilaisuuden ne saavat selville hajun perusteella. Tästä ilmiöstä innostuneena jotkut esittävätkin, että ihmisellä olisi samanlainen mekanismi parinvalinnassa, ja että myös ihmiset rakastuisivat hajun perusteella.

Myös promiskuiteettinen lisääntyminen, eli poikasten hankkiminen monien eri kumppanien kanssa on tautien torjumisen kannalta edullista.

Ihmiskunnan historiassa Amerikan valloitus johti alkuperäisväestön laajaan kuolemaan nimenomaan tartuntatautien vuoksi. Eurooppalaiset ihmiset olivat kehittäneet vastustuskyvyn tyypillisiä täällä vallitsevia sairauksia vastaan, mutta intiaaneille tavalliset eurooppalaiset rokot ja muut taudit olivat tappavia. Eurooppalaisille taudit olivat siirtyneet zoonooseina kotieläimistä, kuten siasta, lehmistä, hevosista, ym. Intiaaneilla taas ei ollut näitä kotieläimiä, vaan ainoastaan lähinnä laama.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Otsikon ja ensimmäiset rivit nähdessäni ajattelin, että "sitä samaa vanhaa latteaa jauhamista", mutta yllätyin positiivisesti! Kirjoitushan oli hyvä, koska toit esille aivan tuoreen näkökulman "Haitallinen geeni voi olla ratkaisevan hyödyllinen silloin, kuin taistellaan tappavaa tautia vastaan." Tuo pistää tosiaan miettimään, että mitä me muka tiedämme "hyvistä geeneistä"...

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

PS: Tuli mieleen sanonta, että "mikäs pahan tappaisi". Kuka tietää, vaikka pahansisuiset ihmiset olisivat oikeasti vastustuskykyisempiä! Vanhoihin sanontoihinkin saattaa päteä "ei savua ilman tulta"...

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Olen myös kuullut väitettävän (tuttavani oli lukenut kirjan aiheesta, mikä ei tietenkään todista mitään, kunhan mainitsen huvikseni) että ihmiset, jotka sairastavat usein pikku flunssia sun muita, ovat loppuen lopuksi vastustuskykyisempiä vakavia sairauksia vastaan, kun taas "vahvat" ihmiset, jotka eivät sairastele juuri koskaan... kun he sitten kerran kunnolla sairastuvat niin terveys romahtaa hetkessä ja se on menoa se O_O

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset