*

MikkoAhola

Kaikki blogit puheenaiheesta Lukio

Jyväskylän lukiokeskustelusta

Lukiokoulutus on ollut keväällä yksi puhuttavimmista aiheista Jyväskylässä. Virkamiestyöryhmän selvityksen pohjalta ja julkisen paineen edessä kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle lisärahoitusta lukiokoulutuksen rahoitukseen. Tästä päätöksestä kaupunginhallitus ansaitsee kiitokset. Toivottavasti nykyinen valtuusto vihdoin ymmärtää, ettei lukiokoulutuksen alasajoa voi enää jatkaa.

Sivistyskaupunki ansaitsee vetovoimaiset lukiot

Jyväskylässä on käyty värikästä keskustelua 2. asteen koulutuksen järjestämisestä kohta kymmenen vuotta. Korpilahden, Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin yhdistyessä vuoden 2009 alusta päädyttiin ratkaisuun, missä lukiokoulutuksen järjestäminen siirrettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle.

Korjataan lukio-koulutus

Maanantaina 20.2. julkaistu selvitys lukiokoulutuksen tilasta Jyväskylässä on karua luettavaa. Jyväskylä käyttää lukio-opetukseen oppilasta kohden vähiten rahaa suurten kaupunkien vertailussa.

Samaan aikaan koulutuksen hallintoon laitamme suurista kaupungeista eniten rahaa. Vaikka täyttä vertailukelpoisuutta ei saavutettukaan erilaisista tilastoinneista johtuen, on suunta selvä: lukiokoulutuksen tila on kaupungissamme kestämättömällä pohjalla.

Selvitysryhmän esitys lisärahoituksesta on oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Kerran rikottua on vaikea korjata.

Lukio ei saa olla rahasta kiinni

Vastuu toimeentulotuen perusosasta siirtyi vuoden vaihteessa kuntien sosiaalitoimilta Kansaneläkelaitokselle. Siirtymävaiheessa on ollut ongelmia, eikä hakemuksia ole kyetty käsittelemään lakisääteisessä ajassa.

Siirtymävaiheen ongelmien varjoon on jäänyt se, että siirron yhteydessä toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat muuttuneet. Näin ei ollut tarkoitus käydä. Laki toimeentulotuesta ja lain soveltamisohje eivät muuttuneet, vain vastuu tuen jakamisesta vaihtui.

Nimetään ylioppilastutkinto uudelleen

Opetusministeriön työryhmän esitys ylioppilastutkinnon tehokkaampaa hyödyntämistä varten oli lausuntokierroksella tammikuun puoleen väliin saakka. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa toisen asteen ja korkeakoulujen nivelvaihetta, jotta nuoret pääsisivät sujuvasti kiinni jatko-opintoihin.

Esimerkiksi vastavalmistuneista ylioppilaista vain noin joka kolmas aloittaa opintonsa valmistumisen jälkeen syksyllä. Uudistus vastaa siis todellisiin haasteisiin.

 

"Miten niin et ole menossa kouluun?"

Suomalaista koulua on pitkään luonnehdittu maailman parhaaksi. On etuoikeus ja lottovoitto syntyä Suomeen ja saada opetusta yhdeksän vuoden ajan lähes ilmaiseksi. Myös jatko-opinnot ovat ilmaisia, ja kouluttautumisen mahdollisuudet muutenkin ovat täällä erinomaiset verrattuna muuhun maailmaan. Pisa-testeissä suomalaisoppilaat ovat keränneet kansainvälisesti hyviä tuloksia. Nyt kuitenkin kouluviihtyvyyttä koskevien tutkimusten mukaan lapset eivät jostain syystä viihdykään koulussa. Miksi?

Erikoislukioiden paineet

Urheilulukioista tehtiin tutkimus.  Se kertoo nuorten paineista. Pian jo ensimmäisen kouluvuoden alettua stressi näkyy.  Urheilulukio on yksi erikoislukioista.

 

Preppauskurssit ovat vapautta

Suomen Lukiolaisten liiton uuden pääsihteerin mukaan korkeakoulujen valintakokeet pitäisi järjestää niin, että maksullisia preppauskursseja ei tarvita. Voi olla, että lukio ei välttämättä valmenna tarpeeksi yliopistoon (tämä on hyvä ja aina ajankohtainen keskustelunaihe), mutta kuinka siitä voi vetää johtopäätöksen, että preppauskurssit olisivat ongelma?

Koulujen työrauha rakennetaan yhdessä

Keskustelu koulujen työrauhasta alkoi, kun lahtelaisen peruskoulun oppitunnilla kuvatut videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Nyt kiihkeimmät äänet vaativat koulutusta sääteleviin lakeihin kirjauksia tiukemmista kurinpitokeinoista. Mahdollisuus takavarikoida puhelimet oppituntien ajaksi tai antaa opettajille oikeus sakottaa häiritseviä oppilaita, ovat lyhytnäköisiä ja todennäköisesti toimimattomia ratkaisuja. On hyvä muistaa, että lakia opettajien ja rehtorien kurinpito-oikeuksien osalta on uudistettu vuonna 2013.

Suomalaista peruskoulua on tahallaan tärvelty viime vuosina

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perustettu vaiheittain 1970-luvulla korvaamaan aikaisempaa erilliskoulujärjestelmää ja se on ollutkin menestystarina, koska nuorten yleinen koulutustaso ja mahdollisuus ammattipätevyyden hankkimiseen kohosi samoin kuin monet aikaisemman järjestelmän koulutukselliset umpiperät poistuivat tai vähenivät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä